Presidentinvaalikampanja on virallisesti alkanut. Jo yli kymmenen vuotta hallitusvastuussa olleen Oikeus- ja kehityspuolueen (AKP) ehdokas on pääministeri Erdoğan, jonka ehdokkuus julkistettiin virallisesti 1.7. Pääministerin ehdokkuus oli ollut julkinen salaisuus jo kauan.
Yllättävästi Turkin keskuskauppakamarin tiloissa järjestetty ehdokkuuden lanseeraus oli näyttävä: nelisentuhatta hurraavaa kannattajaa, valoshow, hologrammi-erdoğaneja minne vain katsoikin ja ehdokkaan noin tunnin mittainen puhe. Tilaisuus lähettiin suorana lähes 30 tv-aseman kautta. Oppositiomediaa tai muuten kriittisiä kantoja esittäviä tiedotusvälineitä ei oltu kutsuttu paikalle eikä akkreditointikaan onnistunut.
Kaksi pääoppositiopuoluetta onnistui valitsemaan yhteisen presidenttiehdokkaan, mikä oli kyllä odottamatonta. Yllätys taisi olla suuri myös pääministerin kansliassa, sillä ensimmäisiä kommentteja saatiin odottaa pari päivää. Opposition ehdokas Ekmeleddin Ihsanoğlu ei ole poliitikko, vaan kansainvälinen virkamies, joka on toiminut kymmenkunta vuotta Islamilaisen maailmanjärjestön pääsihteerinä, myös akateemikko ja kirjoittaja. Ihsanoğlun vahvuuksia on Turkin lähinaapuruston tuntemus. Vaatimattomasti julkistettu ehdokas on jo nyt selvästi lisännyt vauhtia ja kierroksia. Kampanjapuhe on selkeää ja viesti kirkas: presidentti on päivänpolitiikan yläpuolella.
Kolmas presidenttiehdokas on Selahattin Demirtaş, kurdipoliitikko ja nuorekas juristi. Kolmas ehdokas näyttää jo kättelyssä olevan altavastaajan asemassa eikä kukaan odota hänelle sen kummempaa menestystä. Mielenkiintoista tosin tulee olemaan, kenelle kurdien äänet menevät, mikäli ensimmäistä kertaa suorana kansanvaalina järjestettävässä äänestyksessä kukaan ehdokkaista ei saa enemmistöä ensimmäisellä kierroksella 10. elokuuta. Turkin parlamentissa käydään juuri nyt kiivasta keskustelua lakipaketista, jonka tarkoituksena on parantaa kurdiväestön asemaa ja vahvistaa jo toista vuotta meneillään olleen kurdiratkaisuprosessin edellytyksiä.
Kampanjakoneisto jyllää ympäri Turkkia keskellä kuuminta kesää ja paastokausi ramadania, joka päättyy 27.7. Ramadanin aikana järjestettävistä korkean tason iftar-illallisista on tullut vaalitilaisuuksia. Ensin tosin syödään ja juodaan, vasta sitten puheet. Turkkilaiseen tapaan puheet ovat pitkiä ja koukeroisia sekä mielikuvituksellisilla kielikuvilla höystettyjä. Ehdokkaat ovat säälimättömiä toisiaan kohtaan. Hallituspuolueen ehdokas, istuva pääministeri on jo ehtinyt kutsua opposition ehdokasta niin ”kukkaruukuksi” – istua nököttää paikallaan presidentin palatsissa tekemättä mitään – kuin ”mon cher’ksi”, joka alentuvasti viittaa kaikenlaisiin kansainvälisiin diplomaattisiin kuvioihin (lue: tehdäänkö niissä kuvioissa minkäänlaisia oikeita töitä?) Pääministeri itse on jo luvannut, että mikäli hänet valitaan – ja hän uskoo tulevansa valituksi ensimmäisellä kierroksella – hän huolehtii koko kansan presidenttinä niin kansalaisista, teidenrakennuksesta, ruuanjakelusta kuin naapurustosta.