Korkeakouluharjoittelijana Ankaran suurlähetystössä syksyllä 2017

 

Suoritin kolmen kuukauden mittaisen korkeakouluharjoitteluni Suomen Ankaran suurlähetystössä syksyllä 2017. Turkki oli ainoa hakukohteeni, sillä keskityn opinnoissani Venäjään ja Turkkiin ja olin jo kevääni viettänyt harjoittelussa Pietarissa. Olin viettänyt vuotta aiemmin kuukauden Ankarassa kielikurssilla ja täten tiesin mihin olen hakemassa. Saatuani kuulla tulleeni valituksi minun piti vielä odottaa vahvistusta yliopistoni harjoittelutuesta – positiivisen tiedon saatuani ja turvallisuusselvityksen läpäistyäni harjoittelupaikkani oli vahvistettu.

Suurlähetystön ”keltainen huvila” Gaziosmanpasassa eli GOP:issa

Saavuin Ankaraan elokuun lopussa kurban bayramı-juhlan aikaan, jolloin kaupunki oli käytännössä tyhjä ihmisten lähdettyä viettämään kymmenpäiväistä lomaansa. Edes kämppäkaverini eivät olleet saapuessani kotona, vaan sain avaimen talonmieheltä, jonka tehtäviin Turkissa kuuluu myös esimerkiksi asukkaiden puolesta ostoksilla käynti. Suurlähetystö ei siis hanki harjoittelijalle asuntoa ja omani löysinkin Facebookin välityksellä – päädyin asumaan keskeiselle paikalle kahden turkkilaisen naisen ja kissan kanssa. Pääsin siis täten maistelemaan paikallisia kotiruokia ja treenaamaan turkkia.

Myös suurin osa suurlähetystön väestöstä oli saapuessani lomalla ja sainkin ensimmäiset päivät eksyä rauhassa monikerroksisessa, keltaisessa huvilassa. Ihmisten taas palatessa minut otettiin lämpimästi vastaan ja minua kohdeltiin tasavertaisena työtoverina, joka näkyi myös minulle annetuissa työtehtävissä. Pääsin näkemään monipuolisesti suurlähetystön arkea esimerkiksi erilaisiin kokouksiin osallistumalla, raportteja ja mediakatsauksia kirjoittamalla sekä puheita kääntämällä.

Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva Safranbolu on kuuluisa osmaniajan rakennuksistaan ja vain kahden tunnin ajomatkan päässä Ankarasta

Ensimmäiset kokoukset jännittivät pukumiesten kanssa käyntikortteja vaihdellessa ja yrittäessäni arvailla EU-jargonin lyhenteiden merkitystä. Onneksi kysymällä selviää, eikä minulta tai edes kokeneilta diplomaateilta odoteta kaiken tietämistä – siksihän siellä asiantuntijan briiffattavana istuimmekin, oppimassa.

Säännöllisten lähetystön tehtävien lisäksi työni vei minut myös viikon mittaiselle työmatkalle Istanbuliin Suomen toimiessa Design Week Turkeyn partnerimaana. Myös tehtävät, kuten viisumipuolen työ johon en aktiivisesti osallistunut, esiteltiin minulle kokonaiskuvan antamiseksi. Omat kiinnostuksen kohteeni huomioitiin myös loppuraporttini aiheessa. Kirjoitin sen Turkin megaprojekteista ja niiden ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksistä.

Vaikka turkkilaiset usein moittivat Ankaraa maailman tylsimmäksi kaupungiksi, oma kolmen kuukauden harjoitteluni tuntui ohikiitävän lyhyeltä. Toimistolla ei tarvinnut pyöritellä peukaloita ja vapaa-ajan täyttivät uudet ystävät sekä tutustuminen Ankaraan ja ympäröiviin kaupunkeihin.

Turkkilainen aamupala on viikonloppuaamujen ohjelmanumero

Turkki on kiinnostava maa elävän poliittisen tilanteensa vuoksi, mutta tärkeää on muistaa myös elämä uutisotsikoiden takana. Ystävälliset ihmiset, monipuolinen keittiö, rikas kulttuuri ja pitkä historia ovat syitä siihen, miksi palaan aina takaisin. Harjoittelu kansainvälisessä työyhteisössä Ankaran suurlähetystössä antoi pehmeän laskun ja näköalapaikan tähän maahan.

Ida-Emilia Reini

Leave a Reply