Turkin talouden näkymiä vuoden 2018 alussa

Turkki näyttäytyy monille suomalaisyrityksille kiinnostavana markkinana. Liki 80 miljoonan asukkaan nopeasti kaupungistuva maa Euroopan rajalla tarjoaa paljon käyttämätöntä potentiaalia.  Samaan aikaa se on haastava toimintaympäristö, joka vaatii yrityksiltä paljon.

Turkki on maailman 17. suurin talous ja on näin ollen G20-ryhmän jäsen. Talouskasvu on ollut Euroopan nopeimpia 2000-luvun alussa. Talouskasvu on kuitenkin hidastunut viime vuosina ja maa kaipaa rakenteellisia uudistuksia. Turkki on hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta ja hallitus pyrkii sen vuoksi asettamaan talouden vaatimukset politiikassaan etusijalle. Rakenteellisia haasteita ei kuitenkaan ole saatu ratkaistua.

EU on Turkin suurin kauppakumppani

EU:n ja Turkin välinen kauppa on hyvin merkittävää molemmille osapuolille. EU on Turkin suurin vientialue 47 % osuudella.[1]  Turkki on puolestaan EU:n 4. suurin vientialue ja 5. suurin tuoja.[2] Turkin päävientituotteet EU-maihin ovat koneet ja moottoriajoneuvot sekä teollisuustuotteet. Turkki tuo EU:sta ajoneuvoja, koneita, arvometalleja ja elektroniikkaa.  Turkin ulkomaankaupan koko arvo oli vuonna 2017 391 miljardia US dollaria (n. 320 mrd. EUR). Viennin arvo oli 157 miljardia US dollaria (n. 129 mrd. EUR) tuonnin ollessa 234 miljardia USD (n. 192 mrd. EUR).[3]

Sekä Turkki että EU haluavat kehittää ja lisätä kaupankäyntiä alueiden välillä. Kauppasuhde perustuu vuonna 1996 solmitulle tulliliitolle. Kahdenkeskisen kaupan kehittäminen edellyttää tulliliiton modernisointia. Tavoitteena on laajentaa sitä koskemaan maataloustuotteita, palveluita ja julkisia hankintoja. Suomelle tulliliiton uudistaminen on tärkeä kysymys, sillä myös Suomi hyötyy lisääntyvästä kaupasta EU:n ja Turkin välillä. Tulliliiton modernisoiminen on myös tapa sitoa Turkki entistä vahvemmin eurooppalaisiin arvoketjuihin ja standardeihin. Tällä hetkellä neuvottelut tulliliiton modernisoimisesta ovat valitettavasti jäissä muun muassa EU–Turkki-suhteisiin liittyvien haasteiden vuoksi.

Katunäkymää Ankaran Gaziosmanpasasta

Turkin markkinat ja suomalaisyritykset

Suomen ja Turkin välisen kaupan tasapaino on Suomelle suosiollinen: vuonna 2017 Suomen viennin arvo oli 743 MEUR ja tuonnin arvo 516 MEUR.[4] Kauppa on siis selvästi ylijäämäistä Suomelle. Suomi vie Turkkiin muun muassa voimakoneita ja moottoreita, paperi- ja pahvituotteita, paperimassaa sekä erikoiskoneita ja tuo Turkista erityisesti moottoriajoneuvoja, mutta myös esimerkiksi voimakoneita ja moottoreita, vaatteita ja tekstiilejä.

Perinteisten alojen lisäksi Turkissa on mahdollisuuksia suomalaisyrityksillä useilla muilla sektoreilla, kuten energian, terveydenhuollon ja liikenteen saralla.

Turkkiin on rekisteröitynyt tällä hetkellä noin 80 suomalaista yritystä ja noin 200 on paikallinen edustaja Turkissa. Turkin markkinoilla on paljon potentiaalia suomalaisille yrityksille. Vertailun vuoksi: Suomessa toimii noin 20 turkkilaista yritystä. Suomi näyttäytyy monille turkkilaisyrityksille pienenä markkina-alueena, joka kilpailee lukuisten muiden eurooppalaisten markkinoiden kanssa.

Liiketoimintaympäristön haasteista

Turkin tämänhetkinen poliittinen tilanne, vuodesta 2016 käynnissä ollut poikkeustila ja laajat puhdistusten aallot ovat osaltaan vaikuttaneet Turkin liiketoimintaympäristöön kielteisesti. Ennakoitavuus ja oikeusturva ovat heikentyneet Turkissa. Haastavasta poliittisesta tilanteesta huolimatta valtaosa suomalaisista yrityksistä on kuitenkin jatkanut toimintaansa Turkissa. Yhtenä taustasyynä on, että talouskasvu Turkissa on ylittänyt useimpien eurooppalaisten maiden kasvuluvut. Maailmanpankin mukaan Turkin talous kasvoi vuonna 2017 peräti 6,7 %; vuodelle 2018 sen sijaan ennustetaan maltillisempaa kasvua 3,5 % ja vuodelle 2019 4,0 %.[5]

Ankaraan rakennetaan uutta sairaalaa osana yksityisen ja julkisen sektorin yhteishanketta. Valtion sairaaloita uudistetaan ja uusia rakennetaan suurhankkeilla.

Uutena haasteena Turkissa ovat maan hallinnon käyttöön ottamat protektionistiset toimet ja kaupanesteet. Helmikuussa 2018 Turkissa astui voimaan säännöksiä, jotka asettavat Turkkiin vieville eurooppalaisyrityksille uusia hallinnollisia vaatimuksia. Yritykset joutuvat maksamaan lisätulleja, jos niillä ei ole näyttää ylimääräistä vientitodistusta alkuperämerkintöineen tai jos tuotanto tapahtuu EU-alueen ulkopuolella.

Teksti: Team Finland Turkki (Heikki Karhu, Arto Mankinen, Heikki Rahikainen, Elina Saaristo-Diatta)

[1] TurkStat 2017 tilastot.

[2] EU-komissio, tilanne 19.10.2017

[3] TurkStat (2018). Foreign Trade by Years. 

[4] 1/2017 – 12/2017. Tullin tilastot.

[5] https://data.worldbank.org/country/turkey

Leave a Reply