Mikä Albania, miksi Albania? Tutustumme edustuston toisen vastuumaan menneeseen, tulevaan ja muihin todellisuuksiin virkamatkailijan reunahuomioin.

Albania, tuo kotkien maanakin tunnettu valtakunta Balkanilla kuuluu suurlähetystömme vastuulle, koska Suomella ei ole edustustoa siellä. Virkamiehelle Ateenassa tämä tarkoittaa uutteran etäseurannan lisäksi ajoittaisia virkamatkoja Albaniaan, jota edustuston jalkamaaksi ammattijargonissa kutsutaan.

Tiranan sydän

Syyskuu 2018. Lentokone alle Ateenassa ja tunnissa Tiranaan. Rauhallinen ja siisti Tiranan ydinkeskusta jättää hyvän, ennakko-odotuksia paremman vaikutelman. Ongelmat eivät näy pääkaupungin keskustassa liikkuvalle vierailijalle, länsimaiset kulttuurivaikutteet sen sijaan näkyvät. Lukuisat kahvilat, baarit ja ravintolat kutsuvat viihtymään ja hintataso on suomalaisittain hyvinkin halpa.

Vuoret ympäröivät kaupunkia, mutta itse keskusta on tasamaata. Pyörille on tehty omat väylät autoteiden sivuun. Arkkitehtuuri on sekoitus uutta rakennuskantaa, merkkejä Mussolinin Italian valtakaudesta 1930-luvulla ja ennen kaikkea muistijälkiä pitkästä kylmän sodan aikaisesta sulkeutuneesta, vainoharhaisesta kommunismista.

Vaikka Albanian noin kolmesta miljoonasta asukkaasta reilu puolet on muslimeja, uskonnolla ei ole kovin merkittävää roolia maallistuneessa yhteiskunnassa. Omaperäisen albanian kielen onkin sanottu olevan kansaa eniten yhdistävä uskonto, jos ei nykyistä EU-suuntausta oteta lukuun.

Albania on kulkenut viimeisen 30 vuoden aikana värikkään tien bunkkerien vainoista Naton jäseneksi ja EU:n porteille. Maa on toivonut EU-jäsenyysneuvottelujen avaamispäätöstä vielä tänä vuonna. Korruptiosta, järjestäytyneestä rikollisuudesta ja huumekaupasta tunnettu maa on viime vuosina edistynyt uudistuksissaan erityisesti oikeussektorilla hyvin, mutta tehtävääkin vielä riittää.

Järki ja tunteet

Toukokuu 2019. Virkamatkailija ehtii juuri saapua Tiranan keskustaan, kun lähistöllä jo lentävät ilmassa Molotovin cocktailit. Pääkadulla sijaitseva pääministerin kanslia vaikuttaa hetken olevan tulessa, mutta kiviseinä vie lopulta liekeistä voiton. Useita poliiseja ja mielenosoittajia loukkaantuu. Kansainväliseen mediaan leviää dramaattisia kuvia Albanian levottomuuksista.

Albanian politiikka on kommunismin kaatumisesta lähtien ollut hyvin riitaisaa ja taistelua vallasta kahden eri pääpuolueen välillä. Tänä keväänä erimielisyydet kärjistyivät niin, että opposition edustajat luopuivat kokonaan parlamenttityöskentelystä ja kutsuivat kansaa kaduille vastustamaan hallitusta. Väkivaltaisiksi äityneitä tai jopa väkivaltaisiksi suunniteltuja suurmielenosoituksia on järjestetty jo useasti, eikä loppua niille toistaiseksi näy.

Albaniassa on/oli määrä järjestää paikallisvallit kesäkuun lopussa, mutta opposition boikottiuhan ja poliittisen kuohunnan vuoksi maan presidentti julisti lopulta vaaleja lykättävän, mitä puolestaan pääministeri ei hyvällä katsonut. Tätä kirjoittaessa tilanteen jatko on vielä auki. Poliittinen sota häiritsee ja heikentää joka tapauksessa Albanian EU-jäsenyyspolkua.

Ne naapurit

Ulkopolitiikassa Albanialla on ollut Balkanin kontekstissa melko rakentava rooli. Koska maa ei ollut osa Jugoslaviaa, se ei myöskään suoranaisesti osallistunut Jugoslavian hajoamissotiin tai saanut niistä vuosikymmenten traumoja ja kaunoja kantaakseen. Toki Albania oli merkittävä Kosovon tukija sen itsenäistymistaistelussa.

Serbian kanssa välit ovat olleet välillä katkeamispisteessä, mutta eteenpäin on menty ja dialogi jatkuu. Kosovon ja Montenegron itsenäistymisien myötä Serbia ei enää olekaan Albanian rajanaapuri. Oman lukunsa tuo etnisten albaanien levittyminen neljän valtion alueelle; Albania, Kosovo, Pohjois-Makedonia, Montenegro.

Kosovolle Albania on maantieteellisestikin läheinen isoveli, jonka kanssa jaetaan sama kieli, sama kulttuuri ja joissain puheissa myös sama kansa. Suur-Albania hankkeet on virallisesti haudattu, mutta kaikuja niistä edelleen ajoittain esiintyy.

Kreikan kanssa hiertää kreikkalaisvähemmistön oikeudet Albaniassa ja merirajat, joista ei ole saatu lopullisesti sovittua. Maiden välille toisessa maailmansodassa julistettua sotatilaa ei Kreikassa ole vielä vaivauduttu virallisesti lopettamaan, vaikka Kreikka on viime vuosina ollut Albanian länsi-integraation vahva tukija.

Albania suomalaisille

Albania tarjoaa pääkaupunki Tiranan lisäksi paljon muutakin nähtävää lomarannikkoineen ja huikeine vuoristojärvimaisemineen. Matkailu Albaniaan onkin selvässä kasvussa, myös suomalaisten. Ovatpa muutamat suomalaiset ostaneet Albaniasta jo lomakiinteistöjäkin, vaikka tämä ei ihan mutkattomasti aina sujukaan ja tarkkana pitää olla.

Suomalaisturismin kasvu tietää lisätyötä suurlähetystömme konsulipalvelusektorille. Kauppasuhteita selvittää ja avittaa puolestaan kaupallinen neuvonantajamme. Omat virkamatkani Albaniaan sisältävät tyypillisesti tapaamisia mm. Albanian ulkoministeriössä sekä muiden EU-maiden kollegoiden ja EU:n edustuston väen kanssa. Näin saan parempia eväitä välittää tietoa ja analyysiä Albanian sisä- ja ulkopolitiikasta EU-ulottuvuuksineen Helsinkiin.

Myös suurlähettiläs vierailee suuremmilla saappaillaan sopivin väliajoin Albaniassa, kahdenvälisiä suhteita hoitamassa tai ns. ”tilannekuvaa” täydentämässä. Edustustomme Ateenassa on siis lopulta melko paljonkin tekemisissä Albanian kanssa, vaikka tämä työ jää usein vähän pinnan alle.

Jalkamaasta ehkä puhutaan, mutta meille Albanian parissa työskenteleville siitä saattaa kuitenkin helposti muodostua sydämen asia.