Kreikan nuoret talouskriisin pyörteissä

Kreikan talous on ollut taantumassa viimeiset kahdeksan vuotta, ja sen myötä kansalaisten elintaso on tippunut keskimäärin neljänneksellä. Työmarkkinoilla ensi askeleita ottavat nuoret aikuiset ovat joutuneet tilanteeseen, jossa omat tulevaisuuden näkymät ovat vaikeasti hahmotettavissa johtuen korkeista työttömyysluvuista ja tarjolla olevien vaihtoehtojen niukkuudesta.

Kreikka on muiden Välimeren maiden tapaan hyvin perhekeskeinen yhteiskunta, jossa suvun merkitys on suuri sosiaalisessa kanssakäymisessä ja tarpeen tullen myös taloudellisena tukipilarina. Kouluttautumisen kautta ovat sosiaaliset erot kaventuneet Kreikankin yhteiskunnassa. Siksi suurin osa nuorista jatkaa automaattisesti lukioon, josta on mahdollisuus päästä yliopistoon kansallisten ”ylioppilaskirjoitusten” kautta.

Ateenan osuus Kreikan bruttokansantuotteesta on korkea – noin 20 %.

Nuoret miehet suorittavat yleensä pakollisen asevelvollisuutensa valmistuttuaan yliopistosta tai ollessaan loppusuoralla opinnoissa. Monien nuorten ambitiona on suorittaa maisterintutkinto ulkomailla valmistuttuaan ensin neljä vuotta kestävään alempaan korkeakoulututkintoon kreikkalaisesta yliopistosta. Ulkomainen jatkotutkinto antaa lisäarvoa haasteellisilla työmarkkinoilla.

Työpaikoista pulaa

Koulutusta vastaavan työpaikan löytäminen ei kuitenkaan ole helppoa talouskriisin näivettämässä Kreikassa. Enimmäkseen tarjolla on kausiluonteista työtä minimipalkalla tai osa-aikatyötä. Vakituisen työsuhteen saamista vaikeuttavat myös palkan korkeat sivukustannukset.

Siten moni nuori on joutunut toistaiseksi jäädyttämään unelmiaan ja tekemään esimerkiksi tarjoilijan töitä yliopistotutkinnolla. Korkeaa osaamista vaativaa yritystoimintaa on syntynyt hyvin vähän kriisivuosien aikana. Yritysten toimintaympäristöstä on tullut vaikea veronkorotusten, pankkilainojen puutteen, pari vuotta sitten voimaan tulleiden pääomakontrollien ja byrokratian takia.

Kreikassa ei ole tarjolla myöskään Suomen kaltaista sosiaalitukijärjestelmää. Oma ydinperhe on nuoren tuki ja turva sekä opintojen rahoittamisessa että töitä hakiessa. Työttömyyskorvaukset ovat pieniä ja ajallisesti rajoitettu vuoteen kerrallaan. Uuden korvauksen saamiseksi on välillä tehtävä taas töitä.

Kreikan valtio on ollut aina haluttu työnantaja johtuen sen tarjoamista hyvistä eduista työntekijöilleen. Palkka on keskimäärin yksityistä sektoria parempi, ja työpaikka varma eläkeikään asti. Talouskriisin vuosina on valtion rekrytointeihin sovellettu tiukkoja sääntöjä, joka on rajoittanut huomattavasti uusien työntekijöiden palkkaamista. Turvallisuusalan ammateista on kuitenkin selkeä väylä valtion palvelukseen, ja siten poliisien ja sotilaiden koulutusta kohtaan on havaittu lisääntynyttä mielenkiintoa viime vuosina.

Kreikan talouden odotetaan pääsevän jo orastavaan kasvuun tänä vuonna. Kuvassa vasemmalla Kreikan valtiovarainministeriö.

 

Kun kotimaan vaihtoehdot ovat vähissä, arviolta puolisen miljoonaa kreikkalaista on etsinyt parempaa tulevaisuutta ulkomailta, ja suurin osa näistä lähtijöistä on ollut korkeasti koulutettuja nuoria. Kolmannes ulkomaille lähteneistä olisi kuitenkin valmis palaamaan takaisin Kreikkaan jos koulutusta vastaavia työpaikkoja olisi tarjolla. Tämän aivovuodon katkaiseminen olisi myös Kreikan tulevaisuuden kannalta tärkeä.

Perheen perustaminen kangertelee

Kun nuorten näköpiirissä ei ole varmaa taloudellista tulevaisuutta, jää perheenkin perustaminen yhä myöhäisemmäksi. Suurin osa nuorista aikuisista asuukin yleensä kotonaan siihen asti kunnes päättää solmia avioliiton – naiset keskimäärin kolmikymppisinä ja miehet 33 –vuotiaina. Entisenlainen sosiaalinen paine pesän rakentamiseksi ja jälkeläisten hankkimiseksi on helpottunut nuorten naisten osalta. Siten jopa viidennes kreikattarista näyttäisi harkitsevan sinkkuna pysymistä, jota aikaisemmin pidettiin enemmänkin merkkinä kysynnän puutteesta avioliittomarkkinoilla.

Lapsia ei myöskään tule maailmaan enää entiseen tapaan kun nykyään jokaista naista kohti syntyy enää 1,3 lasta Kreikassa. Esikoisen syntymä ajoittuu usein kreikkalaisnaisten kolmekymppissynttäreiden läheisyyteen.

Lasten hankkiminen talouskriisin aikana ei ole niin yksinkertaista kuin se pohjoisesta päin näyttäisi. Kreikassa ei ole olemassa neuvolajärjestelmää vaan yleensä gynekologit/synnytyslääkärit seuraavat vastaanotoillaan raskauden kehittymistä. Osa näistä gynekologeista voi olla myös julkisen terveydenhuollon yhteistyökumppaneita, joten raskausaikana ei normaaleista seurantakäynneistä heidän yksityisvastaanotoillaan tarvitse maksaa. Itse synnytykset tapahtuvat kuitenkin pääasiassa yksityisissä sairaaloissa, koska kreikkalaiset eivät yleensä luota julkisten sairaaloiden päivystäviin synnytyslääkäreihin. Synnytyksen hinnaksi voi helposti tulla pari kolme tuhatta euroa.

Jotta Kreikan väestön ikääntyminen saataisiin pysäytettyä, tulisi lapsiperheiden saada enemmän taloudellista tukea alkutaipaleellaan.

 

Leave a Reply