Luottamus Kreikan instituutioihin koetuksella

2

Kreikan keskuspankin pääjohtaja esitti joulun alla arvion että kansalaisten vähäinen luottamus maan instituutioihin on vaikeuttanut Kreikan selviämistä talouskriisistä. Kaikkein kriittisimmin kreikkalaiset suhtautuvat maan mediaan, yrityksiin ja toimeenpanovallan edustajiin.

Kreikkalaisten kriittinen suhtautuminen median edustajiin ei yllätä kun viime vuosina on julkisuudessa puitu joidenkin mediakonsernien yhteyksiä poliittisten puolueiden rahoittamiseen sekä saatuun erityisasemaan julkisissa tarjouskilpailuissa esimerkiksi omistamiensa rakennusyhtiöiden kautta.

Alpha Bank on yksi Kreikan neljästä systeemisestä pankista.

Kreikan luotettavimmiksi instituutioiksi ovat valikoituneet viimeisissä mittauksissa maan vaalijärjestelmä, oikeusasiamies ja tilintarkastustuomioistuin.

Poliittisiin puolueisiin ei luoteta, ja se näkyy galluppien tuloksissa. Parhaan pääministerikandidaatin paikalla loistaa ”ei kukaan ehdotetuista” eli kansalaiset eivät usko nykyisten puoluejohtajien kykyyn ratkaista maan ongelmia tulevaisuudessa. Puoluejohtajilla ei myöskään nähdä olevan keinoja uudistaa omia puolueitaan radikaalisti vastaamaan kansalaisten odotuksia ja nykypäivän haasteita.

Instituutioiden rooli

Kreikassa pääsivät monet länsieurooppalaiset instituutiot kehittymään vasta vuoden 1981 EU-jäsenyyden myötä. EU-direktiivien velvoittamina perustettujen instituutioiden hyväksyminen osaksi kreikkalaista yhteiskuntaa ei ole aina onnistunut suunnitelmien mukaisesti – erityisesti jos valtakoneisto ei ole hoitanut omaa osuuttaan niiden tunnetuksi tekemisessä ja roolin selkeyttämisessä.

Viime kuukausina on tiettyjä kreikkalaisten oikeusistuimen päätöksiä pidetty vääränlaisina hallituksen taholta, ja se on antanut aihetta kiivaaseenkin sananvaihtoon puolin ja toisin. Sekä poliitikkojen että oikeuslaitoksen arvovalta kärsii tällaisissa episodeissa.

Vallassa olevien kreikkalaisten puolueiden on ollut vaikeaa niellä joidenkin instituutioiden itsenäistä toimintatapaa, kun se ei ole tukenut virallista hallituspolitiikkaa. Hyvänä esimerkkinä tästä voisi pitää Kreikan tilastokeskuksen johtajaa vastaan nostetut syytteet tilastojen vääristelystä kun hän sai päinvastoin palautettua uskottavuuden Kreikan tilastoihin EU-tasolla. Kreikan talouden todellisten lukujen selvittyä vuonna 2009, menetti maa hetkessä markkinoiden luottamuksen kyvystä hoitaa velkojaan tulevaisuudessa. Tämän seurauksena Kreikalta katkesi pääsy yksityisille rahoitusmarkkinoille valtion lainatarpeiden osalta, ja edessä oli lopulta ensimmäinen rahoitustukipaketti ankarin ehdoin.

Kreikassa valtio ja kirkko kulkevat vielä käsi kädessä.

Kreikan ortodoksikirkon vanhoilliset näkemykset ovat osaltaan estäneet yhteiskunnallista kehitystä. Yhtenä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää polttohautausta, jonka mahdollistamista kirkko on vastustanut. Tämän valinnan tehneet kreikkalaiset päätyivät viemään vainajansa Bulgarian puolelle poltettavaksi. Vasta viime aikoina on saatu asiaa koskevaa lainsäädäntöä edistettyä. Poliitikot ovat joutuneet yleensä perääntymään aikeissaan kun kirkko on ollut ehdoton kannoissaan – kuuluuhan sen vaikutuspiirin alaisuuteen paljon äänestäjiä.

Luottamusvajeen seurauksia

Kun viralliset yhteiskunnan toimijat eivät nauti kansalaisten luottamusta on sillä luonnollisesti seurauksia yhteiskunnan toimivuudelle. Osa kansalaisista pitää lakien ja sääntöjen noudattamista turhana – erityisesti kun niiden noudattamista ei tehokkaasti valvota. Päättäjät ovat nähneet helpoimmaksi tavaksi saada kansalaiset lainkuuliaisiksi tekemällä pienemmistäkin rikkeistä rangaistavia tekoja, jos jää kiinni itse teossa.

Parhaiten arjessa näkyvinä esimerkkeinä tästä välinpitämättömyydestä säännöksiä kohtaan voisi pitää monien autoilijoiden tai moottoripyöräilijöiden leväperäistä liikennekäyttäytymistä sekä tupakointia julkisissa tiloissa. Verotusta ja erilaisia ylimääräisiä maksuja koskevien lakien kiertäminen nähdään puolestaan keinona selvitä arjen velvollisuuksista kun valtiolla ei ole tarjota tukivaihtoehtoja.

Kreikkalaisia sanomalehtiä.

Pääomakontrolli voimaan

Epävarmuus tulevasta ja kansalaisten epäluottamus päättäjien kykyyn ajaa maan ja sen kansalaisten etua realisoitui Kreikassa hyvin konkreettisella tavalla kesällä 2015 kun pääomakontrolli tuli voimaan. Ensi kertaa valtaan päässyt vasemmistohallitus venytti neuvotteluja uuden rahoitustukisopimuksen aikaansaamiseksi kokemattomuuttaan ja pelaamalla pokeria omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Neuvottelujen viivästyessä alkoi spekulointi Kreikan eroamisesta euroalueelta, joka olisi tarkoittanut vanhaan valuuttaan palaamista.

Tässä epävarmuuden ilmapiirissä monet kreikkalaistallettajat päättivät lähettää säästöjään ulkomaisille tileille turvaan tai nostaa käteistä tallelokeroihin ja patjojen alle. Näillä toimilla oli vakavia seurauksia Kreikan pankkisektorille, ja ainoaksi ratkaisuksi nähtiin rajoituksien voimaantulon käteisnostoille.

Kreikkalaisten luottamus maan päättäjien toimiin ei ole vieläkään täysin palautunut jotta säästöjä olisi suuremmissa määrin kotiutettu takaisin pankkitileille. Siten ei pääomarajoituksiakaan ole vielä poistettu käteisnostoilta tai ulkomaiselta maksuliikenteeltä.

Kommentit

Makarios Lehtimäki 8 kuukautta sitten

Kirjoittajan käsitys, että kirkko olisi vanhoillinen, ei anna oikeaa kuvaa kirkon käsityksestä hautauksesta. Pitäisi ymmärtää kirkon perustelut polttohautauksen vastustamiseen eikä tuomita asenteellisesti. Pitäisi ymmärtää, että kirkko noudattaa pyhää perinnettä, joka kunnioittaa ihmisruumista Jumalan luomistyön huipentumana, kuolemankin jälkeen ihminen on pyhä Jumalan luomus, jota ei tahallaan saa tuhota polttamalla, vaan rakkaudellisesti saatetaan haudan lepoon kokonaisena. Kokonaan toinen asia on, että hautausmailla lienee pula tilasta.

Jaana Oikarinen-Vasilopoulos Jaana Oikarinen-Vasilopoulos 8 kuukautta sitten

Kirkko ei ole antanut vastustuksellaan valinnan mahdollisuutta niille kreikkalaisille tai ulkomaalaisille, jotka ovat toivoneet vaihtoehtoja perinteisen hautauksen sijaan Kreikan maaperällä – usein taloudellisista syistä johtuen. Viime vuosina on Kreikan kansalaisten polttohautauksia tehty Bulgarian puolella non 4.000 vuosittain, joten tällekin vaihtoehdolle on kysyntää

Leave a Reply