Suomen Ateenan-suurlähetystö bloggaa

4

Suomen Ateenan-suurlähetystö alkaa kertoa tarinaa – blogata – Apollonin mailta. Apollon on kreikkalaisen, roomalaisenkin mytologian jumala, luonteeltaan alun perin shamaaninen ja tältä osin kovin muinaissuomalaisuuteenkin vivahtava. Antiikin taiteessa Apollonin voi tunnistaa mm. lyyrasta, josta on tullut Suomessakin yliopistosivistyksen tunnus. Valon ja auringon jumalana hän kuitenkin kuuluu tänne Hellakseen. Ennustustaidonkin jumalana hän tukekoon meitä ulkosuhteita työkseen hoitavia.

Apollon palautui mieleeni yhdestä uudenvuoden yön muistosta, kun perheystävämme Tuure lausui vuoden vaihtuessa ulkomuistista Eino Leinon Hymyilevää Apolloa. En itse ole mitään ihmeempiä runoihmisiä, mutta tämä koko elämän kirjon esittelevä ote jää aina mieleen: hymyä, onnea, rakkautta, lempeä – ja murhetta – ja työn tekemistä, raatamista.

Kreikan uusi alku? Ja Albanian eurooppalainen tulevaisuus

Kreikalla on loistelias historia, josta kansakunta edelleen ammentaa voimaa ja ylpeyttä jokapäiväiseen elämäänsä. Vuosikymmenen alusta tämä jokapäiväinen elämä on ollut talouskriisin sumentamaa, mikä on aiheuttanut näköalattomuutta. Nyt Kreikan talous on nousussa ja yhä varmemmin kestäväksi muodostuvalla kasvu-uralla. Kestävyys riippuu käynnissä olevien uudistusten johdonmukaisesta toimeenpanosta. Kriisinkin mainingeissa täällä Kreikassa on kyllä hymyä mutta paljon murhetta. Ja toivottavasti yhä enemmän raatamismahdollisuuksia, koska työllähän talous nousee.

Ateenan alkutaipaleeni aikana olen ihaillut katujen ihmisvilinässä vastaan tulevien tavallisten kreikkalaisten elämäniloa ja –taitoa: Kahvilassa käydään ja tavernassa nautitaan ruokaa ja juomaa, vaikka huomisen killingeistä ei aina ole niin varmuutta. Ilo kai syntyy ja pysyy noissa pienissä hetkissä, ja samalla pidetään talouden rattaat pyörimässä.

Aiomme esitellä noin kerran kuussa ilmestyvässä blogissamme Kreikan ja lähinaapuruston ml. jalkamaamme Albanian elämän ilmiöitä suurlähetystön työn taustaa vasten. Teemme tätä henkilökohtaisella otteella ja omiin kokemuksiimme ja havaintoihimme pohjautuen, toivottavasti myös vähän pilke silmäkulmassa.

Tulevia aiheitamme ovat ainakin:

  • Löytääkö Kreikan talouden noususuunta suomalaisyritysten tutkille ja missä vaiheessa – entäs Albania; koitamme kalastella business-mahdollisuuksia suomalaisosaamiselle.
  • Miten Eurooppa vastaa maahanmuuttohaasteeseen; miten Kreikka selviää ja miltä muuttoliiketilanne näyttää käytännössä Välimeren rannalla.
  • Miten Kreikka voi lähinaapurustonsa kera; kupruja rakkaudessa ja uusia kiinalaisia tuulia.
  • Mitenkäs Kreikka ja EU; sosiaalisempaa ja solidaarisempaa. Entäs Albanian EU-perspektiivi.
  • Mikä vetää suomalaismatkailijoita Kreikkaan; upeat kaupungit ja kulttuuri vai island hopping – vai molemmat; entäs Albaniaan.
  • Ja – mitä ne kreikkalaiset – ja albanialaiset – meistä oikein ajattelevat; se maakuva.

Meri pauhaa, ukkonen jylisee, Apollo saapuu ja hymyy.
Ja katso! Ukkonen vaikenee, tuul’ laantuu, lainehet lymyy.
Hän hymyllä maailman hallitsee, hän laululla valtansa vallitsee,
Ja laulunsa korkea, lempeä on.
Lemmen voima on voittamaton.

Kommentit

Hanna Kylmänen Mitsopoulou 1 kuukausi sitten

Tervetuloa Kreikkaan! – Olen asunnut täällä n. 25 vuotta ja voin sanoa sen että yleensä kreikkalaisilla on ihaileva ja innostunut käsitys kotimaastamme. Kreikkalaiset pitävät meistä, haluaisivat käydä Suomessa mutta eivät haluaisi asua siellä – näin reippaasti yleistäen.
Itse pidän Kreikasta, kunnioitan kreikkalaisten kykyä pinnistellä vaikeissakin tilanteissa ja nautin heidän elämänilostansa. Kreikkalaiseen virastoon en halua kuitenkaan jalallani sisään astua. Jos on pakko otan aina mukaani Tao te ching kirjan luettavaksi jonossa – joskus tosin mietin että pitäisikö se vaihtaa Machiavellin mietelmiin. Voisi saada asiansa nopeammin hoidettua sitä lukemalla. Hyvää jatkoa blogille!

Lilli Hasselman 1 kuukausi sitten

Onpa hieno tapa tulla ulkoasiainhallinnon korkeilta rapuilta (yleinen mielipide??) alas tuomaan arjen tietoa asemamaasta. Tätä aion kompata ja seurata. Kiitos

Mia Giannas 1 kuukausi sitten

Mahtava juttu ja vaikuttaa hyvältä blogilta🎉Terveisiä Rodokselta,aurinkojumala Helioksen saarelta🌞

Marianna Nizovsky 1 kuukausi sitten

Tervetuloa Kreikkaan! On lohduttavaa lukea näin kaunista tekstiä, viimeaikoina olemme tottuneet kuulemaan vaan negatiivisiä kommentteja!Zorba Kreikkalaisessa Kazantzakis kuvasi hienosti tätä kreikkalaisten kykyä unohtaa murheensa ja nauttia pienistä hetkistä! Ehkä meissä jokaisessa Kreikassa asuvassa elää pieni Zorbas! Kiitos!

Leave a Reply