Berliinin kirkkojen kellot soivat 22.11.2013 puolen tunnin ajan – 40 kirkkoa halusi kunnioittaa rauhaa. 70 vuotta sitten Berliinin kaupungin keskustaa pommitettiin rajusti ja miltei 250 000 berliiniläistä menetti kotinsa.
Gedächtnis-kirkko ja Charlottenburgin linna saivat pahoja iskuja. Myös Suomen lähetystörakennus Rauchstrassella vauriotui toimintakyvyttömäksi pommitusmeressä. Rakennuksesta jäi pystyyn sivusiipi, jossa konsuliyksikkö pystyi vielä osittain työskentelemään. Myös Suomen lähetystön vieressä sijainnut Ruotsin suurlähetystörakennus ja lähistöllä sijainnut Tanskan edustusto olivat tuhoutuneet.
Lähetystörakennus ehti toimia kesästä 1939 marraskuuhun 1943 osoitteessa Rauchstrasse 1. Helsingin Sanomat otsikoi 24.11.1943 tuhopommituksesta Berliinissä ja lähetystötalon vaurioitumisesta. Henkilökunnasta ei ollut onneksi vahingoittunut kukaan.
Tänä päivänä voi vain ihmetellä, miten tuohon aikaan on kyetty teknisesti toimimaan, miten yhteydenpito henkilöstön kesken – lähetystössä työskenteli tuolloin 43 henkilöä – on sujunut tuhoutuneessa kaupungissa ja miten henkilöstön evakuointi on saatu tehtyä jouhevasti epätoivoisessa kaupungissa, joka oli sekaisin niin infrastruktuuriltaan kuin mieleltäänkin.
Jos tänä päivänä olemme päivän ilman tietokoneyhteyksiä, olemme toimintakyvyttömiä, maailma kaatuu. Mitä se oli silloin, kun maailma todella kaatui?
Pommituhon jälkeen suurlähetystön kanslia siirrettiin Molchowin linnaan Neuruppinin kaupunkiin noin 80 kilometriä Berliinistä. Suurlähetystö toimi linnassa kahdeksan kuukauden ajan, kunnes Suomen diplomaattisuhteet Saksaan katkaistiin syyskuussa 1944. Pian tämän jälkeen lähetystön väki poistui maasta.
Lähetystörakennuksen rippeet Rauchstrassella seisoivat pystyssä vielä 60-luvulle saakka. Jossain vaiheessa raunio puskuroitiin maan tasalle ja jäljelle jäi tyhjä tontti, joka myytiin 1976 yleishyödylliselle Neue Heimat Berlin -asuntorakennusyhtiölle.
Syksyllä 20 vuotta sitten 1993 Berliinin senaatti ilmoitti Suomelle mahdollisuudesta saada ostaa entinen lähetystötontti takaisin. Pohjoismaat alkoivat toteuttaa vireillä ollutta ajatusta yhteisestä suurlähetystöalueesta, joka lopulta vihittiin käyttöön vuonna 1999.
Ja tässä olemme, jälleen.
