Saksan ylle on langennut eurokriisin jatkuessa jonkinlainen isonveljen rooli, ja liittokansleri Merkel koetaan ainakin kotimaassaan Euroopan äitihahmona, joka tulee johdattamaan harhateille joutuneet perheenjäsenet takaisin kaidalle tielle. Saksan vaalima ”kaidan tien kulkijan” imago sai tahran, kun suuri kansallinen ikoni, FC Bayern Münchenin johdossa vuosikymmeniä istunut Uli Hoeness tunnusti jemmanneensa miljoonia Sveitsiin pankkitileille verottajan saavuttamattomiin.
Hoenessin tapaus antoi viimein kasvot salakähmäiselle veronkierolle, jota rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä muille EU-maille saarnaavat saksalaiset ovat sankoin joukoin harjoittaneet jo kauan. Vuosien varrella on tullut esiin tietoja julkisuuden valokeilassa paistattelevien rikkaiden henkilöiden salaisista tileistä veroparatiiseissa, mutta vasta Uli Hoenessin omaehtoinen tunnustus on herättänyt koko kansan kiinnostuksen asiaa kohtaan.
Miten on mahdollista, että kaikkien kunnioittama ja saksalaisten rehtien perusarvojen tomera puolestapuhuja Uli on voinut alentua näin alhaiseen tekoon?
Joskus moisesta sokista voi olla hyvinkin nopeita myönteisiä seurauksia, sillä veronkierto nousi nopeasti yhdeksi keskeiseksi vaaliteemaksi ja Saksan hallituskoalition oli heti ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin osoittaakseen, että veronkierrolle on nyt Saksassa laitettava piste. Ja kun asia on noussut Eurooppa-neuvoston ja G8:n asialistoille, kohdistuu päätöksentekijöihin suuria odotuksia tiukoista toimista ainakin saksalaisten keskuudesta.
Mutta miksi juuri Ulin tapaus vetosi moisella tavalla kansaan?
Uli Hoeness on jalkapallon maailmanmestari vuosimallia 1974. Hoeness nostettiin Franz Beckenbauerin ja Gerd Müllerin ohella mestaruusjoukkueesta lähes pyhimyksen asemaan, vaikka hän loppuottelun ensimmäisellä minuutilla kaatoi Johan Cruyffin, mistä seurauksena oli Hollannin 1-0 johtoon vienyt rangaistuspotku. Kun Hoeness kaksi vuotta myöhemmin Belgradin EM-kisojen finaalissa sössi Saksalta mestaruuden Tsekkoslovakialle ampumalla rankkarin hehtaarisihdillä yli maalin, olivat saksalaisfanien reaktiot enemmän lohduttavia kuin syyllistäviä.
FC Bayernin vuosikymmenten menestys ja Hoenessin persoona ovat tehneet hänestä yhden Saksan tunnetuimmista hahmoista. Kun hän sitten päätti tulla julkisuuteen ja kertoa salaisista pankkitileistään Sveitsissä, oli monien reaktio sama kuin tuon Belgradin kaamean rankkarin jälkeen: Ulihan on vain ihminen ja ihmisille on sallittava virheet.
Sitä paitsi ehkä Uli teki palveluksen Euroopalle? Jos veronkierron torjumiselle löytyy viimein valtioiden väliset yhteisesti sovitut ratkaisut ja valvontamekanismit, helpottaa se monien kriisimaiden asemaa ja vähentää lähes kaikkialla paineita verojen korottamisesta – eikö tällaista kutsuta win-win-tilanteeksi?
Oli miten oli, toivotaan että maailmaan löytyy kuria ja että 25. toukokuuta Borussia Dortmund nappaa Wembleyllä mestarien liigan voiton. Teki Uli oikein tai väärin, vannoutunut Hamburger SV:n kannattaja ei vaan voi toivoa Bayernille voittoa…