Saksassa Euroopan parlamenttivaalikampanja ei ole vielä päässyt kunnolla vauhtiin, vaikka kaikki puolueet ovat jo tähän liittyvät puoluekokouksensa pitäneet ja vaaliohjelmansa julkaisseet. Syyskuussa käydyt liittopäivävaalit ja koko syksyn kestäneet hallitusneuvottelut ovat ilmeisesti vieneet puhtia kampanjoinnilta. EP-vaalit näyttäytyvätkin jossain määrin syksyn vaalien jatkolta – ainakin vaaliplakaatit ja iskulauseet ovat lähes samoja.
Vaikka Saksassa suhtaudutaan keskimäärin hyvin myönteisesti Euroopan integraatioon, eivät EP-vaalit ole yleensä saaneet äänestäjiä kovin sankoin joukoin vaaliuurnille: äänestysprosentti on jäänyt vähän päälle 40 prosenttiin.
Saksassa pidetään kymmenessä osavaltiossa samaan aikaan myös kunnallisvaalit, joiden toivotaan nostavan äänestysosallistumisen EP-vaaleissa yli 50 prosenttiin.
Pienpuolueilla baana auki parlamenttiin
Huomattava muutos aiempiin vaaleihin verrattuna on 3 prosentin äänikynnyksen poistuminen perustuslakituomioistuimen päätöksen johdosta. Saksassa sovelletaan liittopäivä- ja osavaltiovaaleissa 5 prosentin kynnystä, mikä tarkoittaa, että alle 5 % äänistä saaneet puolueet jäävät kokonaan ilman edustajia.
Äänikynnyksen poistaminen EP-vaaleissa tulee johtamaan siihen, että monet pienpuolueet saavat nyt edustajiaan läpi samalla kun suuret puolueet CDU ja SPD saavat aiempaa vähemmän ehdokkaitaan valituksi.
Näin ollen Saksan kristillisdemokraattinen unioni (saks. Christlich Demokratische Union Deutschlands eli CDU) ja Saksan sosiaalidemokraattinen puolue (Sozialdemokratische Partei Deutschlands eli SPD) laskevat saavansa 2–3 paikkaa vähemmän kuin aikaisemmin, vaikka äänimäärä pysyisikin samana. Vastaavasti pienpuolueet kuten eurokriittinen AfD, piraatit, eläintensuojelupuolue, äärioikeisto NPD ynnä muut saanevat yhden tai useamman edustajan läpi.
Kyllä EU:lle – mutta ei varauksetta
Kaikki suuret puolueet vannovat Euroopan integraation nimiin, jopa EU-kriittinen AfD (Alternative für Deutschland). Toisaalta kuunnellaan herkällä korvalla myös EU-kritiikkiä, jota Saksassakin perusmyönteisestä EU-suhtautumisesta huolimatta on ilmassa.
Erityisesti eurotukipaketteihin liittyen kuullaan kritiikkiä: ”Eurooppa, kyllä, mutta…” palaa vaihtelevasti teemana eri puheenvuoroissa ja vaalikampanjassakin.
EU:n tulisi näiden puheenvuorojen mukaan keskittyä tärkeimpiin tehtäviinsä, vähentää byrokratiaansa sekä olla tehokkaampi ja demokraattisempi.
Nähtäväksi jää, missä määrin lyövät läpi potentiaalisesti polttavat kysymykset kuten ”sosiaalinen turismi” EU:n sisällä. EU-kriittisiä voimia lukuun ottamatta muut puolueet eivät todennäköisesti aio ratsastaa tällä teemalla, ainakaan vakavasti.
Merkelin menestysresepti
Peruslähtökohtana on kuitenkin se, että maassa menee taloudellisesti ja muutenkin hyvin – ja se tiedostetaan. Tämä oli myös kristillisdemokraattien ja liittokansleri Angela Merkelin suuren vaalivoiton perusta syksyn liittopäivävaaleissa.
Merkel korostaa nytkin hyvin toimivaa kansantaloutta, joka perustuu vahvoille ja kilpailukykyisille yrityksille. Hänen menestysreseptinsä Saksaa varten pitäisi puolueensa mukaan toimia ohjenuorana myös muulle Euroopalle. Toinen hallituspuolue SPD haluaa keskittyä kysymyksiin, jotka ovat lähellä sen omien ministereiden vastuualueita: työmarkkinoiden kehitys, minimipalkka sekä Energiewende.
CDU:ssa vaalikampanja henkilöityy syksyn vaalien tapaan vahvasti Merkelin ympärille. SPD:ssä pyritään kampanja henkilöimään puolestaan EP:n sosialistiryhmän kärkiehdokkaan, saksalaisen Martin Schulzin varaan. Hänen ja Euroopan kansanpuolueen kärkiehdokkaan, Luxemburgin entisen pääministerin Jean-Claude Junckerin välille suunnitellaan Saksassa kolmea tv-väittelyä toukokuussa, joista kaksi suunnataan suoraan saksalaiselle yleisölle, saksan kielellä. Näistä väittelyistä toivotaan lisäpiristystä kampanjaan, joka alkanee toden teolla vasta toukokuun alussa.
Mielipidetiedustelut puolueiden kannatuksesta ovat viime aikoina heijastaneet pitkälti syyskuun liittopäivävaalien tulosta: CDU/CSU 41 % (41,5); SPD 25 (25,7); Vihreät 10 (8,4); Linke (vasemmisto) 10 (8,6); Vapaa demokraattinen puolue eli FDP 3 (4,8); AfD 5 (4,7). Tutkimukset, joissa on nimenomaan mitattu kannatusta EP-vaaleissa, antavat jossain määrin hieman alemman kannatuksen CDU/CSU:lle (39 %) ja Linkelle (8), kun taas SPD (26 %), Vihreät (12) ja AfD (6) ovat marginaalisesti korkeammalla.