Jos on järjestöjä, joissa Suomi on kokoaan suurempi, niin Euroopan neuvosto (EN) on ehdottomasti yksi niistä. Syksyllä järjestön huomio kääntyy vahvasti Suomeen, kun Suomi toimii EN:n ministerikomitean puheenjohtajana kuusi kuukautta marraskuusta 2018 alkaen. Tuolloin Suomi johtaa järjestön hallitustenvälistä yhteistyötä ja Suomen ulkoministeri toimii järjestön puheenjohtajana.

Saanko esitellä: Euroopan neuvosto, Council of Europe, Conseil de l’Europe

UM:n ihmisoikeuspolitiikan yksikköön on perustettu pieni puheenjohtajuustiimi, kolmen henkilön tehoryhmä, valmistelemaan puheenjohtajuutta Helsingissä. Strasbourgissa edustuston panos on täysin korvaamaton.

Suomen edellisestä EN-puheenjohtajuudesta on kulunut noin 20 vuotta. Puheenjohtajuuksista ei siten EU:n tapaan ole kertynyt kokemuspankkia, josta ammentaa. Tämä on samalla haastavaa että erittäin motivoivaa.

EN ja EU sekoitetaan mediassa ja jopa virkamieskunnassa jatkuvasti. EN ei ole helpottanut tilannetta antaessaan symbolinsa, tähtilipun ja oodin, EU:n käyttöön.

 

Vuonna 1949 perustettu EN edistää päätehtävänään ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa. Järjestössä ovat jäseninä kaikki EU-maat, mutta myös esimerkiksi Venäjä, Turkki, Azerbaidzhan ja monta muuta. Järjestössä on 47 jäsentä.

Suomi on liittymisestään 1989 lähtien ollut aktiivinen toimija ja aloitteentekijä järjestössä. Suomen aloitteesta on muun muassa perustettu EN:n ihmisoikeusvaltuutetun tehtävä.

Haasteita, tavoitteita ja uudistuksia

Suomen puheenjohtajuus osuu haastavaan ajankohtaan. Järjestö on historiansa suurimpien kysymysten edessä niin poliittisesti, oikeudellisesti kuin taloudellisestikin. Venäjän jäsenmaksujen maksamatta jättäminen ja äänioikeuskysymykset parlamentaarisessa yleiskokouksessa aiheuttavat jännitteitä. Puheenjohtajamaahan kohdistuu odotuksia tilanteen ratkaisemiseksi.

Euroopan ihmisoikeussopimusjärjestelmää ja ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä haastetaan yhä enemmän. Tämä rapauttaa järjestön perustyötä ja horjuttaa myös kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää.

Suomi haluaa päinvastoin vahvistaa näitä – ja pääteemana Suomella onkin eurooppalaisen ihmisoikeus- ja oikeusvaltiojärjestelmän edistäminen.

Puheenjohtajana Suomi tulee luotsaamaan eteenpäin järjestön uudistusprosessia. Prosessissa pureudutaan siihen, millainen järjestö me haluamme EN:n tulevaisuudessa olevan. Myös kysymykset uudesta teknologiasta ja tekoälystä ihmisoikeusnäkökulmasta ovat osa uudistustyötä ja Suomen pj-kautta. Pj-kausi huipentuu ulkoministerikokoukseen Helsingissä toukokuussa 2019.