Mistä tunnet sä ihmisoikeuspuolustajan?

1

Kansainvälisenä ihmisoikeuspäivänä 10. joulukuuta osallistuimme tilaisuuteen, jossa yleisössä olleilla opiskelijoilla ja koululaisilla oli mahdollisuus kysyä panelisteilta kysymyksiä liittyen ihmisoikeuksiin. Yksi nuorten kysymyksistä oli: kuka voi ylipäätänsä olla ihmisoikeuspuolustaja ja miten he itse voisivat alkaa sellaisiksi?

Kuka tosiaan voi olla ihmisoikeuspuolustaja? YK:n määritelmä, jota myös Suomi käyttää, on hyvin laaja. Kuka tahansa yksin ja yhdessä muiden kanssa ihmisoikeuksien eteen rauhanomaisesti työtä tekevä voi olla ihmisoikeuspuolustaja. Tähän sisältyvät ihmisoikeusjärjestöt, mutta myös esimerkiksi journalistit, bloggaajat ja muut ihmisoikeuksia työssään edistävät.

Ihmisoikeuspuolustajateemalla on tärkeä painotus Suomen Euroopan neuvoston puheenjohtajakaudella, erityisesti osana puheenjohtajuuden avoimuutta ja osallisuutta koskevaa pääteemaa. Olemme huolissamme kansalaisyhteiskunnan toimintatilan kapenemisesta monissa maissa ja haluamme tukea ihmisoikeuspuolustajien työtä konkreettisesti.

Tuimme osana puheenjohtajakauttamme Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun pyöreän pöydän keskustelua Helsingissä 13.-14.12.2018. Osallistujat olivat eri maista saapuneita ihmisoikeuspuolustajia. Ihmisoikeuspuolustajille tarkoitettu ja hallintojen edustajilta suljettu keskustelu antoi ihmisoikeusjärjestöille mahdollisuuden suoraan ja luottamukselliseen vuoropuheluun valtuutetun kanssa.

Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Dunja Mijatović ihmisoikeuspuolustajien kanssa Helsingissä joulukuussa 2018. Kuva: Merja Lahtinen

Vaikeimmassa asemassa maailmanlaajuisesti ovat maaoikeuksien ja alkuperäiskansojen oikeuksien puolustajat. Ahdistelua kohtaavat myös valtaapitävien korruption paljastajat, vähemmistöjen ja naisten oikeuksien puolustajat ja konfliktialueilla toimivat ihmisoikeustoimijat.

Aivan Suomen EN-puheenjohtajuuden alkupäivinä, 28. marraskuuta 2018, Euroopan neuvoston ministerikomitea – jonka vetovastuussa Suomi siis nyt on – hyväksyi uuden suosituksen kansalaisyhteiskunnan toimintatilan suojelusta ja edistämisestä. Asiakirja sisältää käytännön suosituksia siitä, mitä valtiot ja Euroopan neuvosto voivat tehdä kansalaisyhteiskunnan, ihmisoikeuspuolustajien ja kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden tukemiseksiAsiakirjan löydät TÄÄLTÄ.

Entä mitä panelistit vastasivat nuorille alussa kerrotussa keskustelussa? He korostivat, että ihmisoikeuspuolustajana olo ei edellytä sitä, että henkilö olisi välttämättä kansainvälisesti tunnettu henkilö tai tekisi korkealla tasolla ihmisoikeustyötä. Suurin osa ihmisoikeustyöstä tapahtuu nimenomaan ruohonjuuritasolla ja koskee paikallisille ihmisille tärkeää ihmisoikeusteemaa, vaikkapa maaoikeuksia tai naisten oikeuksia. Kuitenkin jokainen meistä voi omalla toiminnallaan edistää ihmisoikeuksia, joka päivä.

– Merja Lahtinen ja Susanna Alakotila, ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikkö

Kommentit

Elisa Pasuri 5 kuukautta sitten

Hyvä Susanna ja Merja! Teette tärkeää työtä😍

Leave a Reply