Ruohonjuuritason työtä demokratian hyväksi

Osana tapahtumarikasta Euroopan neuvoston puheenjohtajakauttamme, huhtikuussa pidettiin myös paikallis- ja aluehallinnon kongressin (the Congress of Local and Regional Authorities) istunto.

Istunto oli Suomelle erityisen merkittävä. Ministerikomitean puheenjohtajan ominaisuudessa toimme kongressille terveiset ministerikomitean puolelta, kerroimme ajankohtaisista asioista, vastailimme kongressin esittämiin kysymyksiin sekä esittelimme Suomen puheenjohtajakauden prioriteetit. Suomea Strasbourgissa edusti valtiosihteeri Jari Partanen.

Suomen valtuuskunnan varapj. Liisa Ansala puhui Suomen järjestämän sivutapahtuman avajaisissa. Vasemmalta lukien kuvassa myös: Kongressin pj. Anders Knape, valtiosihteeri Jari Partanen, pysyvän edustajan sijainen Henna Kosonen ja kongressin pääsihteeri Andreas Kiefer. Kuva: Mia Spolander

Kongressin istunto oli merkittävä myös siitä syystä, että se oli Kuntaliiton kansainvälisten järjestösuhteiden hoitajan Heikki Telakiven viimeinen istunto. Heikki Telakivi on ollut Suomen konfressivaltuuskunnan sihteeristössä alusta lähtien. Ensimmäistä kertaa Heikki oli mukana jo vuonna 1988 tarkkailijana, kun Suomi ei vielä ollut Euroopan neuvoston jäsenkään. Heikin lähdön myötä menetetään valtava määrä osaamista ja muistitietoa koko Suomen kongressihistorian ajalta.

Paikallis- ja aluehallinnon kongressi on Euroopan neuvoston toimielimistä ehkä vähiten tunnettu. Tämä siitä huolimatta, että kongressi tekee neuvoston toimielimistä kaikkein eniten ruohonjuuritason työtä, kuten vaalitarkkailua.

Kongressin tehtävänä on demokratian vahvistaminen paikallisella ja alueellisella tasolla Euroopassa. Kongressi kokoontuu täysistuntoon kaksi kertaa vuodessa, ja siihen kuuluu yhteensä 648 jäsentä, jotka edustavat kotimaidensa paikallis- ja aluehallintoviranomaisia. Suomen kongressivaltuuskuntaan kuuluu viisi varsinaista jäsentä ja viisi varajäsentä. He ovat kunnan- ja kaupunginvaltuustojen tai maakuntien liittojen jäseniä. Kongressi toimii parlamentaarisen yleiskokouksen tapaan poliittisiin ryhmiin järjestäytyneenä. Kongressin työ jakaantuu kahteen kamariin, paikallisviranomaisten kamariin sekä alueiden kamariin.

Kuvassa ENE-läiset sekä Suomen kongressivaltuuskunta. Vasemmalta: Irja Sokka, Heikki Telakivi, Emilia Puputti, Liisa Ansala, Mia Spolander, Satu Mattila-Budich, Jani Kokko, Henna Kosonen, Erja Horttanainen, Juha Rosted sekä Sebastian Pohja. Photo: Henrik Budich

Kongressi on saanut nykyisen muotonsa vuonna 1994, jolloin se perustettiin itsenäiseksi toimielimeksi. Sitä ennen se toimi parlamentaarisen yleiskokouksen eräänlaisena komiteana vuodesta 1953 lähtien, ja vuodesta 1957 lähtien yleiskokouksesta irrallisena neuvoa-antavana elimenä (Conference of Local Authorities in Europe).

Euroopan neuvoston perussääntö ei siis tunne kongressia lainkaan. Kongressin tärkein sopimus onkin vuonna 1988 voimaan tullut Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja. Yksi kongressin merkittävimmistä tehtävistä on peruskirjan toimeenpanon valvonta kaikissa Euroopan neuvoston 47 jäsenmaassa. Kongressi tekee myös merkittävää työtä nuorten osallistamisessa paikallisen ja aluehallinnon työhön. Jokaisessa kongressin istunnossa on mukana mittava joukko ns. nuorisodelegaatteja. He saavat osallistua keskusteluihin, mutta heillä ei ole varsinaista äänioikeutta.

Kongressin työ on Heikki Telakiven mukaan muuttunut vuosikymmenten aikana huomattavasti johdonmukaisemmaksi, tavoitteellisemmaksi ja järkevämmäksi. Kun aikaisemmin saatettiin keskittyä pohtimaan, aiheuttavatko matkapuhelinten tukiasemat terveydellisiä ongelmia lähiseutujen asukkaille, paneudutaan nyt tosissaan demokratian edistämiseen paikallisella tasolla.

Kongressilla on pääsihteerinsä Andreas Kieferin sanoin nykyisin eräänlainen kolmoisrooli. Se on ensinnäkin poliittisen keskustelun areena. Toiseksi sillä on kenttä- tai ruohonjuuritason työtä sekä tarkkailu- ja monitorointitehtäviä. Kolmanneksi kongressi luo normeja eli antaa mm. suosituksia, päätöksiä ja lausuntoja.

Mainittakoon lopuksi kuriositeettina, että kongressilla on oma mobiililaitteisiin ladattava sovellus, josta voi mm. seurata kongressin ajankohtaisia tapahtumia ja tarkistaa jäsenten nimet ja tehtävät. Kongressi on siis neuvoston toimielimistä paitsi uusin, myös teknologisesti edistynein.

Suurlähettiläs Satu Mattila-Budich ja Suomen valtuuskunnan varapj. Liisa Ansala selostavat ajankohtaisia asioita Pohjoismaiden ja Baltian maiden valtuuskuntien jäsenille ennen täysistunnon alkua. Kuva: Mia Spolander

Leave a Reply