Mitä tekemistä Euroopan neuvostolla on tekoälyn kanssa? Miksi halusimme nostaa aiheen esiin puheenjohtajakaudellamme? – Koska kysymys on viime kädessä siitä, millaisessa maailmassa haluamme elää.

Tekoäly vaikuttaa elämäämme jo yllättävän paljon. Algoritmeja käytetään mainosten kohdentamiseen, vakuutusten ja lainojen laskemiseen, mutta myös vaikkapa terveydenhuollossa, verovirastossa ja tuomioistuimissa. Erilaiset ilman kuljettajaa liikkuvat koneet, kuten robottiautot, ovat myös konkreettinen esimerkki tekoälyn hyödyntämisestä.

Tekoälyn kehitys tarjoaa ihmiskunnalle suuria mahdollisuuksia: se käy nopeammin ja tarkemmin läpi valtavia aineistoja verrattuna ihmistyöhön. Toisaalta ihmistenkin on helpompaa hyödyntää suuria tietoaineistoja – vaikkapa tuomioistuinten antamia tuomioita – kun ne on indeksoitu selkeästi tekoälyn avulla.

Ei kuitenkaan riitä, että puhumme vain siitä, mitä voidaan tehdä. On myös tärkeää pohtia kehityksen reunaehtoja. Viime kädessä kyse on eettisestä pohdinnasta – millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää, kuten Mika Klemettinen on osuvasti todennut Helsingin Sanomissa.

Onko tekoäly todella ihmisoikeuskysymys?

Tekoäly on myös ihmisoikeuskysymys. Tekoälyn yhdistäminen massadataan, ihmisten profilointi, jatkuva valvonta sekä tekoälyn yhdistäminen vaikkapa aseisiin (esimerkiksi tappajarobotit) ovat aitoja ihmisoikeuskysymyksiä. Tekoäly on myös demokratiakysymys: jos isoveli valvoo jokaista yksilöä ja koko yhteiskuntaa kuin pahimmissa dystopioissa, ei voida puhua enää demokratiasta. Tarvitaan siis sääntelyä sekä tekoälyä kehittäville että niitä käyttäville tahoille: niin yrityksille, viranomaisille kuin yksityishenkilöillekin. Sääntely asettaa raamit ja suuntaa kehitystyötä ihmiskuntaa hyödyttävään suuntaan. Sääntely ylläpitää samalla oikeusvaltioperiaatetta. Tekoälyn kehittäminen ja käyttö edellyttävät luottamusta yhteiskuntaan, ja Euroopan neuvostossa katsotaan, että sillä on parhaat välineet tämän luottamuksen rakentamiseen ja ylläpitämiseen.

Mitä Euroopan neuvosto jo tekee?

Kun Dolly-lammas onnistuttiin kloonaamaan vuonna 1996, ryhdyttiin Euroopan neuvostossa toimeen ja laadittiin ihmisten kloonauksen kieltävä lisäpöytäkirja ihmisoikeuksia ja biolääketiedettä koskevaan yleissopimukseen.

Lapsen oikeuksien osalta on havahduttu siihen, ettei Euroopan neuvoston lapsen oikeuksien strategia kata lainkaan tekoälykysymyksiä. Esimerkiksi tietosuoja, tiedonkeruu ja vaikkapa internetyhteydessä olevat leikkikalut (ääntä ja kameran kautta myös kuvaa tallentavat) herättävät kysymyksiä lasten oikeuksien näkökulmasta. Strategian tarkastelussa kesällä 2019 otetaankin huomioon myös tekoälynäkökulma.

Algoritmeja käytetään jo oikeuslaitoksissa – kuinka tämä vaikuttaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen vaatimukseen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisesta? Oikeudenkäytön on kuitenkin oltava läpinäkyvää, ja viranomaiset ovat vastuussa tekemistään päätöksistä: heidän tulisi myös kyetä avaamaan päätösten perustelut. Euroopan neuvosto julkaisi viime vuoden lopulla eettisen peruskirjan tekoälyn käytöstä oikeuslaitoksissa. Helmikuussa hyväksyttiin julistus koskien yleisemmin algoritmien manipulatiivisia käyttömahdollisuuksia. Julistuksessa kehotetaan jäsenmaita vastaamaan teknologian asettamaan riskiin, että yksilöt eivät voi muodostaa mielipiteitään ja tehdä päätöksiä itsenäisesti ja että he voivat olla jopa manipulaation kohteena.

Suomi järjestää puheenjohtajamaana yhdessä Euroopan neuvoston kanssa korkean tason asiantuntijakonferenssin tekoälystä ja ihmisoikeuksista 26.–27.2. Helsingissä. Kokousta voi seurata suorana seuraavan linkin kautta: https://coe.videosync.fi/governing-the-game-changer Konferenssin hashtag on #AIFINCoE.

Lisää tietoa Euroopan neuvoston tekoälyaktiviteeteista löytyy tältä sivustolta.

Somessa aihetta voi seurata hashtagilla #CoE4AI.