Kymmenen vuotta itäistä kumppanuutta

Euroopan unionin itäinen kumppanuus täytti Eurooppa-päivänä 9.5. kymmenen vuotta. Kumppanimaat ovat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Avaamme nyt näistä maista kertovan uuden blogin. Kirjoittajamme työskentelevät ulkoministeriön itäosastolla ja Suomen suurlähetystöissä alueella. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!

Vieraanvaraisuus on aina yhtä lämmintä matkoillamme itäisissä kumppanimaissa. Itäosaston osastopäällikkö Maimo Henriksson ja yksikön päällikkö Päivi Peltokoski Georgiassa. Kuva: Päivi Peltokoski

Tärkeimpänä uudistukset

Kymmenvuotissynttäreitä kokoontui Brysseliin 13.-14.5. viettämään laaja osallistujajoukko presidenteistä kansalaisjärjestöihin. Kumppanuusidean ”kummisedät” eli silloiset ulkoministerit Ruotsin Carl Bildt ja Puolan Radoslaw Sikorsky palasivat puheissaan Georgian sodan 2008 jälkimaininkeihin. Kumppanuus perustettiin Prahassa 2009 rakentamaan vakautta, vaurautta ja demokratiaa itäiseen naapurustoomme. Sitä ei ole koskaan suunnattu ketään vastaan. Työn keskiössä ovat laaja-alaiset uudistukset korruption kitkemisestä energiatehokkuuteen. Maat tekevät uudistuksia omasta tahdostaan EU:n tuella.

Nykyään näiden maiden asioiden käsittely haukkaa valtaosan EU:n idänpolitiikasta. Tämä selittyy sillä, että EU-Venäjä-suhteet ovat eläneet hiljaiseloa vuodesta 2014, jolloin Venäjä liitti Krimin itseensä kansainvälisen oikeuden vastaisesti ja alkoi ylläpitää sotaa Itä-Ukrainassa. Ukrainan viisi vuotta jatkunut sota varjostaa itäistä kumppanuutta muistuttaen, ettei rauha ole itsestäänselvyys Euroopassakaan.

Maidanilta eli Kiovan vapaudenaukiolta alkoi kansannousu marraskuussa 2013, kun presidentti Janukovitsh ei allekirjoittanut assosiaatiosopimusta EU:n kanssa Vilnan itäisen kumppanuuden huippukokouksessa. Kuva: Päivi Peltokoski

 

Maidanin kansannousun uhrit helmikuussa 2014 olivat hyvin nuoria. Tässä yksi heistä, 19-vuotias Roman Gurik. Kuva: Päivi Peltokoski

Riittävätkö saavutukset?

Mistä kumppanuudessa on kysymys? Juhlavuoden teema ”stronger together”, vahvempia yhdessä, kertoo kahdella sanalla sen oleellisimman. Vuoden kohderyhmänä on nuoriso.

Naapurialueemme tapahtumat vaikuttavat meihin ja päinvastoin. Politiikka, talous ja turvallisuus eivät tunne karttoihin piirrettyjä rajoja. Maantieteellisesti olemme lähempänä toisiamme kuin usein huomaammekaan: Minskiin on Helsingistä lyhempi lento kuin Rovaniemelle ja matka Kiovaan on lyhyempi kuin Brysseliin.

Mitä kumppanuudella on saavutettu? Esimerkiksi opiskelijavaihtoa, viisumivapauksia ja vapaakauppasopimuksia. Erasmus+-ohjelmiin on osallistunut yli 80 000 nuorta. Matkustaminen ilman viisumia on toteutunut Ukrainan, Moldovan ja Georgian kanssa. Näiden kolmen kanssa solmitut vapaakauppasopimukset ovat lisänneet kauppaa, mikä näkyy myös Suomen tilastoissa. Suomen ja Ukrainan välinen kauppa kasvoi viime vuonna yli 40 %.

Liikenneverkostoja ja edullisempia internet-yhteyksiä on rakennettu, pienyrityksiä tuettu, ja lähes 100 000 perheen energialaskuja on pienennetty energiatehokkuutta ja kierrätystä lisäämällä. Ilmastonmuutoksen torjunta, tasa-arvo ja ammattikouluihin panostaminen tulevat aikaisempaa vahvemmin mukaan hankerahoitukseen. Kumppanimaat toivovat Roaming-maksujen poistoa.

Monien konkreettisten hankkeiden lisäksi tulevat arvopohjaiset uudistukset, jotka ovat usein ne vaikeimmat. Näitä ovat korruption kitkeminen, tuomareiden ja oikeuslaitosten puolueettomuus sekä kansalaisyhteiskunnan, opposition ja median vapaus. Työsarkaa riittää, mutta on myös ylpeydenaiheita. Esimerkiksi Georgia on onnistunut kitkemään korruption lähes olemattomiin.

Voidaan kysyä, onko tämä kaikki ollut vaivan arvoista. Onko itäisellä kumppanuudella saavutettu sitä, mitä Bildt ja Sikorsky aikoinaan visioivat? Naapurimme eivät edelleenkään ole vakaita, vauraita ja demokraattisia. Mutta kysymys voidaan kääntää myös toisinpäin – olisiko tilanne paljon huonompi ilman tätä EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa?

Azerbaidžanin pääkaupunki Baku on huolellisesti entisöity vanha kaupunki. Azerbaidžan on Euroopan itäisin maa ennen Kaspianmerta, josta alkaa Keski-Aasia. Kuva: Päivi Peltokoski

Kansalaisten luottamus on ansaittava

Ulkoministeri Timo Soini lausui Brysselissä 10-vuotisjuhlallisuuksien loppusanat tulevan EU-puheenjohtajamaan nimissä. Suomen viesti 700-henkiselle juhlayleisölle oli, että emme ole vain naapureita ja kumppaneita, vaan myös eurooppalaisia ja ystäviä, joita yhdistävät samat sitoumukset, arvot ja unelmat paremmasta tulevaisuudesta. Soini painotti luottamuksen merkitystä vallanpitäjiin ja oikeuslaitokseen. Ilman poliittisia uudistuksia, hyvää hallintoa ja puolueettomia oikeuslaitoksia tätä ei synny. EU on valmis jatkamaan tukeaan kumppanimaiden uudistuksille, mutta tuen suuruus riippuu maiden uudistustahdista.

Juhlakokouksesta jäi päällimmäiseksi mieleen kaikkien osallistujien halu jatkaa kumppanuudessa. Voi sanoa, että itäisen kumppanuuden puuntaimet on nyt istutettu ja ne kasvavat hyvää vauhtia, mutta taimikot tarvitsevat suunnittelua ja hoitoa kasvaakseen täyteen mittaansa.

Ulkoministeri Soini korosti itäisen kumppanuuden 10-vuotisjuhlassa uudistusten jatkamista ja yhteisiä visioita paremmasta tulevaisuudesta sekä kumppamaiden että EU-maiden kansalaisille. Kuva: Päivi Peltokoski

 

Vastaa