Suomi paistatteli 30.5. – 2.6. Tbilisin kansainvälisten kirjamessujen valokeilassa messujen teemamaana. Kirjallisuuden vientikeskuksen FILIn edustajien mukana Tbilisissä oli suomalaisia eturivin kirjailijoita ja kustantamojen edustajia. Suomalaiselle kirjallisuudelle on nyt vientiä myös Georgiaan.

Mitkä messut?

Tbilisin kansainväliset kirjamessut ovat vakiinnuttaneet paikkansa merkittävien kirjallisuustapahtumien joukossa niin Georgiassa kuin laajemminkin Etelä-Kaukasian alueella. Nyt messut järjestettiin jo 21. kerran. Ne olivat myös aiempaa kattavammat yli 70 näytteilleasettajan voimin. Mukana oli suuri joukko niin georgialaisia kuin ulkomaalaisiakin kirjailijavieraita, kymmenittäin kirjoittajatyöpajoja, keskustelutilaisuuksia, kirjailijahaastatteluja ja niin uutta kuin vanhaakin kirjallisuutta. 60 000 kävijää saavuttivat kaikkien aikojen yleisöennätyksen. Onnistuneista messujärjestelyistä vastasi Georgian Publishers and Booksellers Association.

Messujen teemamaa Suomi ja suomalainen kirjallisuus saivat paistatella neljä päivää valokeilassa. Aikaisempia teemamaita ovat olleet Norja ja Saksa. Ensi vuonna on Turkin vuoro.

 

Georgialaisetkin ovat lukukansaa

Suomea ja Georgiaa yhdistää yllättävän moni asia. Molemmat ovat suhteellisen pieniä kansakuntia (Georgiassa 3,7 milj. asukasta), maidemme historioissa löytyy yhteneväisyyksiä ja olemme ylpeitä omasta identiteetistämme.

Georgialaiset lukevat paljon kuten me suomalaisetkin. Kirjoja lukee erittäin mielellään tai melko mielellään 85 prosenttia suomalaisista, ja samaa luokkaa on lukuinnostus Georgiassakin. Georgiassa painettu kirja on arvossaan ja kysyntä suurempaa kuin koskaan aikaisemmin.

Frankfurtin kirjamessuilta kaikki alkoi

Frankfurtin kirjamessuilla Suomi oli vuonna 2014 Guest of Honour sloganilla ”Finnland. Cool.” Vuoden 2018 messuilla oli Georgian vuoro olla esillä. Mahdollisesti maidemme yhteinen” teemamaa-menneisyys” maailman suurimmilla kirjamessuilla painoi vaa’assa, kun georgialaiset päättivät tämän vuoden teemamaasta. Eikä tietenkään sovi unohtaa FILIn tehotiimin, johtaja Tiia Strandénin ja koordinaattori Päivi Haaralan panosta yhteistyön syventämisessä.

 

Finnland. Cool and Happy.

Suomi on listattu kansainvälisissä raporteissa jälleen kerran maailman onnellisimmaksi maaksi. Frankfurtin messuslogan oli Tbilisissä saanut täydennykseksi sanan ”Happy”, siis paitsi Cool myös Happy! Suomen messuständikin oli teeman mukainen: viileän siniset seinämät ja hyllyillä iloisesti kuvitettuja suomalaisia teoksia. Kirjavalikoima painottui lasten- ja nuortenkirjoihin. Teokset oli saatu lahjoituksena suomalaisilta kustantamoilta ja ne jätettiin Tbilisiin suomea ja ruotsia opiskelevien nuorten iloksi ja hyödyksi.

 

Rosa Liksom, Henrik Meinander ja Linda Bondestam ottivat yleisönsä

Eturivin kirjailijoistamme mukana olivat Rosa Liksom, Henrik Meinander ja Linda Bondestam. Kustantamoja edustivat Förlagetin toimitusjohtaja Fredrik Rahka ja Otava Learningin liiketoimintapäällikkö Mari Kyyhkynen.

Rosa Liksom on kysytty esiintyjä ulkomaisilla messuilla ja festivaaleilla, ja myös Tbilisin yleisö suorastaan ihastui Liksomiin. Messuaula täyttyi kuulijoista Liksomin haastattelun aikana ja hänen jokaista sanaansa kuunneltiin tarkoin. Liksom kertoi Finlandia-palkitusta teoksestaan Hytti nro 6, joka julkaistaan georgian kielellä tämän syksyn aikana.

Henrik Meinander on jo entuudestaan tunnettu Georgiassa. Meinanderin Suomen historia – teos julkaistiin georgiaksi jo 2015, ja kirja on ollut suurmenestys. Georgialaiset ihailevat Suomen historiaa, erityisesti sodanjälkeistä kehitystämme ja oman identiteettimme säilyttämistä.

Kuvittaja Linda Bondestam veti Tbilisissä workshoppeja lapsille, esitteli teoksiaan ja haastoi kuulijoita ”lukemaan” ja tulkitsemaan kuvia yhdessä lastensa kanssa. Yhteistyö paikallisten kirjankuvittajien kanssa näyttää lupaavalta.

Muumit ja muuta Tove Janssonilta

Tove Janssonin rakastetut Muumit seikkailevat myös Georgiassa. Muumi-kirjoja on käännetty georgiaksi ja Muumi-sarjoja esitetään televisiossa. Muumi-kirjoja julkaisevan Sulakauri-kustantamon ständillä kävikin kuhina, kun messuväki hamstrasi Muumi-kirjoja.

Fredrik Rahka valotti esityksessään Tove Janssonin tietä lapsuuden ja nuoruuden kautta koko maailman tuntemaksi kirjailijaksi ja monipuoliseksi taiteilijaksi. Hän toi tunnetuksi myös Tove Janssonin myöhäisempää tuotantoa.

Suomalainen oppimateriaali kovassa kurssissa

Otava Learningin Mari Kyyhkynen esitteli suomalaista oppimateriaaliosaamista ja korosti kokonaisvaltaista lähestymistä oppimiseen. Laadukkaat oppimateriaalit ja korkeatasoinen opetus ovat tärkeitä, mutta lasten hyvinvoinnin on oltava aina keskeisellä sijalla. Ihmetystä herätti se, ettei Suomessa ole oppimateriaalien ennakkotarkastusta.

Kyyhkysen esitys sai innostuneen vastaanoton – eikä ihme. Suomi on georgialaisille mallimaa kaikessa koulutukseen liittyvässä. Syksyllä Tbilisin lähistöllä avattava suomalaistyylinen koulu on entisestään lisännyt kiinnostusta koulutusjärjestelmäämme kohtaan.

Tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä

Suomalaista kirjallisuutta tunnetaan Georgiassa kuitenkin vielä heikonlaisesti. Kirjallisuusvienti maidemme välillä on ollut melko vähäistä ja kääntäjiä on niukalti. 2000-luvulla vain 23 teosta suomesta ja suomenruotsista käännettiin georgiaksi. Tbilisin messut todistivat, että kiinnostus kirjallisuuttamme kohtaan on lisääntymässä.

Suomen kielen opetuksen määrää ja statusta Georgiassa tulisi nostaa, jotta kirjallisuusvientiä Georgiaan voisi kasvattaa. Tbilisin valtiollisessa yliopistossa voi opiskella suomea, mutta vain muutaman vuotuisen kurssin verran. Tällä hetkellä opiskelijoita on viisi ja parilla heistä olisi kiinnostusta ja edellytykset tulevaisuudessa ryhtyä kääntäjiksi.

Georgialaiset odottavat kärsimättömästi niin Rosa Liksomin kuin Henrik Meinanderin ja Tove Janssonin kirjojen käännöksiä. Olisi hienoa, jos suomalaiset lukijat saisivat jatkossa tutustua georgialaiseen nykykirjallisuuteen.