Ukraina tarjoaa suomalaisille yrityksille laajat markkinat, mutta riskejäkin on. EU auttaa Ukrainaa toimeenpanemaan uudistuksia, joilla riskejä madalletaan ja maan lainsäädäntöä tuodaan lähemmäs EU-lainsäädäntöä. Keskeisessä asemassa ovat EU:n ja Ukrainan väliset assosiaatio- ja vapaakauppasopimukset.

Ukraina haluaa ulkomaisia investointeja, joita houkutellaan erityisesti maatalouden, IT:n ja cleantechin aloille. Ukraina tarjoaa ”brains and grains” -osaamista: yhtäältä maalla on vahvaa IT-alan osaamista, toisaalta asema maailman vilja-aittana on viime vuosina vahvistunut. Ukraina vie kolmanneksi eniten maataloustuotteita EU-alueelle Yhdysvaltain ja Brasilian jälkeen.

Helsingissä järjestettiin 9. maaliskuuta Suomen ja Ukrainan välinen bisnesseminaari, jonka tavoitteena oli lisätä Ukrainan markkinoiden tuntemusta suomalaisen elinkeinoelämän keskuudessa ja vaihtaa kokemuksia maassa toimimisesta. Seminaarin avasivat ulkoministeriön valtiosihteeri Matti Anttonen ja Ukrainan ulkomaankaupasta vastaavan ministeriön osastopäällikkö Alina Shyskina. Kaikkiaan tilaisuuteen osallistui noin 70 henkeä.

Ukrainassa toimii noin 80 suomalaisyritystä, joista 20-30 aktiivisemmin. Määrä on pysynyt pitkään samana. Kahdenvälinen kauppa on vuodesta 2016 lähtien ollut loivassa nousussa erityisesti EU-Ukraina-vapaakauppasopimuksen voimaantulon ja Ukrainan taloustilanteen paranemisen ansiosta. Vuonna 2019 kauppavaihto kuitenkin laski erityisesti Ukrainan Suomi-viennin pienetessä. Suomen vienti Ukrainaan oli vuonna 2019 noin 218 miljoonaa euroa ja Ukrainan vienti Suomeen 83 miljoonaa euroa. Luvut ovat vielä matalia 2010-luvun alkuun verrattuna.

Ukrainan suuntana EU-markkinat, Venäjän-kauppa vähenee

Ukrainan päämarkkinat ovat selkeästi EU-alueella, kun samanaikaisesti Venäjä-kaupan osuus pienenee. Tärkein tekijä tässä on EU-Ukraina-vapaakauppasopimus, jonka ansiosta EU:sta on tullut Ukrainan suurin kauppakumppani. Tärkeimpiä vientialoja ovat IT, maatalous, ruoka ja ruoanjalostus sekä vaate- ja huonekaluteollisuus. Kauppaa EU-maiden kanssa halutaan lisätä ja monipuolistaa. Ukraina lähenee kaupan sääntelyn osalta EU-lainsäädäntöä.

Ulkomaisten investointien edistämiseksi Ukraina haluaa panostaa liiketoimintaympäristön parantamiseen ja liikenneinfrastruktuuriin. Investointeja houkutellaan erityisesti cleantech-, IT- ja maataloussektoreille sekä valtionyritysten yksityistämiseen.

Kaksi vahvuutta: brains and grains

Ukrainan kaksi vahvuutta ovat brains and grains. Maailmanlaajuisestikin merkittävällä IT-sektorilla toimii noin 2000 start-up-yritystä, ja työntekijät ovat hyvin koulutettuja. Sektorin arvo on vuodesta 2013 lähtien 40-kertaistunut (nykyisin USD 4,6 mrd) ja sen osuus BKT:sta on 4 %.

Euroopan viljelykelpoisesta maasta noin kolmasosa sijaitsee Ukrainassa. Maa on kolmanneksi suurin maataloustuotteiden viejä EU-alueelle Yhdysvaltain ja Brasilian jälkeen. Ukraina on myös maailman suurin viljanviejä. Sen kokonaisviennistä maataloussektorin osuus on yli 40 % ja EU-viennin osuus on kolmasosa. Hiljattain hyväksytty maatalousmaan myynnin asteittainen vapauttaminen antanee vielä lisäpotkua maan taloudelle.

Suomalaisyritysten kokemukset Ukrainasta pääosin myönteisiä

Seminaarissa kuultiin suomalaisyritysten kokemuksia Ukrainan markkinoilta. Puheenvuoroissa rohkaistiin suomalaisia suuntaamaan Ukrainaan. Positiivisina seikkoina nähtiin mm. Ukrainan suuret markkinat sekä työvoiman saatavuus ja vahva osaaminen erityisesti IT- ja koneteollisuudessa. Todettiin myös, että yrityksen perustaminen maassa on verrattain helppoa. Samalla kuitenkin muistutettiin varovaisuudesta. Esimerkiksi yrityksen paikallisen johdon valinnassa on syytä olla tarkkana. Tullimuodollisuudet voivat olla hankalia, mutta vastaavasti arvonlisäverotukseen liittyneet ongelmat ovat vähentyneet.

Puheenvuoroissa korostettiin, että Ukrainan on tärkeää jatkaa uudistuksia ja toimeenpanna niitä tehokkaasti. Erityisesti painotettiin uudistusten merkitystä yhteiskunnan kestokyvyn vahvistamiseksi ja väestön elinolojen parantamiseksi. EU:n ja Ukrainan välisten assosiaatio- ja vapaakauppasopimusten toimeenpanolla on tärkeä merkitys.

Suomen ja Ukrainan kahdenvälisen kaupan kasvua edistäisi Ukrainan liiketoimintaympäristön ja markkinoiden vakaus, luotettavuus ja ennustettavuus sekä oikeusvaltioon liittyvän kehityksen turvaaminen. Yhteistyötä voitaisiin lisätä mm. metsä-, IT- ja energia-aloilla. Suomella on vahvaa osaamista esimerkiksi uusiutuvan energian hyödyntämisessä ja energiatehokkuuden parantamisessa. Ukraina on myös maantieteellisesti meitä lähellä, vain parin tunnin lentomatkan päässä, minkä pitäisikin houkutella nykyistä useampia suomalaisyrityksiä Ukrainaan.

Keskustelun yhteenvetona todettiin, että

1) Ukrainassa on tehty uudistuksia, markkinat ovat vakautuneet ja maa menee oikeaan suuntaan.

2) Ukrainalla on ansiokkaat perinteet mm. teollisuustuotannossa ja maataloussektorilla.

3) Maassa on kilpailukykyiset markkinat ja osaamista – aina ei tarvitse mennä Venäjälle.

4) Kulttuurisista eroavaisuuksista huolimatta Suomessa ja Ukrainassa on samankaltaisuuksiakin.

5) Myös suurten yritysten kannattaa suunnata Ukrainan markkinoille.