Kestävää kehitystä naisnäkökulmasta: presidentti Tarja Halonen Kairossa

1

Presidentti Tarja Halonen vieraili kuluneella viikolla Egyptissä ensimmäistä kertaa sitten presidenttikautensa, jolloin hän kävi Kairossa vuonna 2009. Tällä kertaa tarkoituksena oli osallistua merkittävää kulttuuri- ja yhteiskunnallista työtä tekevän Bibliotheca Alexandrinan kokoukseen yhdessä muiden kirjaston johtokunnassa olevien arvovaltaisten vieraiden kanssa. Suurlähetystön näkökulmasta oli mainiota, että presidentin kiireiseen aikatauluun mahtui ylimääräinen päivä Kairossa 12. huhtikuuta.

Suomen entistä presidenttiä arvostetaan Egyptissä useasta syystä. Hän tarjoaa kannustavan esimerkin maailman naisille saavuttamansa korkean asemansa johdosta ja jatkuvalla aktiivisuudellaan merkittävissä kysymyksissä kuten ilmastonmuutos ja laajemmin kestävä kehitys.

Presidentti Tarja Halonen vieraili huhtikuussa Egyptissä. Kuva: Said Sadek
Presidentti Tarja Halonen piti puheen Kairon yliopistossa. Kuva: Said Sadek

Presidentin 12. huhtikuuta ohjelman kohokohta oli puhe Kairon yliopistolla opiskelijoille ja opettajakunnalle. Edellinen puhuja yliopiston suuressa pääsalissa oli 11. huhtikuuta Saudi-Arabian kuningas Salman. Presidentti Obama peräänkuulutti samaisessa salissa vuonna 2009, ennen arabikevään vallankumouksia, islamilaisen maailman ja Yhdysvaltain yhteisymmärrystä. Kuten tiedämme, sittemmin alue on joutunut myllerrykseen, jonka loppua ei valitettavasti vielä ole näköpiirissä.

Presidentti Halonen nosti puheessaan esiin tärkeitä teemoja. Hän muistutti muun muassa hyvän hallinnon ja kansalaisten päättäjiä kohtaan kokeman luottamuksen merkityksestä yhteiskunnallisen vakauden takaajina. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet sitovat kaikkia. Ihmiskunta käyttää jo liikaa rajallisia luonnonvaroja, mutta inhimillisestä potentiaalista on käyttämättä runsaasti: naiset, nuoret ja köyhät on nyt nostettu kansainväliselle kehitysagendalle vahvemmin.

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on ihmisoikeus, mutta myös olennaista yhteiskunnalle ja erityisesti sen taloudelliselle kehitykselle. Presidentti Halonen viittasi puheessaan myös 1994 pidettyyn Kairon väestö- ja kehityskonferenssiin, jossa huomioitiin ensimmäistä kertaa naisten ja tyttöjen seksuaalisuuteen ja lisääntymisterveyteen liittyvät ihmisoikeudet.

Kairon yliopiston opiskelijat ja opettajat olivat kiinnostuneita presidentti Halosen vierailusta. Kuva: Said Sadek

Kiireisen päivän aikana presidentti Halosella oli mahdollisuus keskustella samoista aiheista, mukaan lukien ilmastonmuutokseen liittyvistä kysymyksistä, Egyptin kansallisen naisten neuvoston (National Council on Women) ja ihmisoikeusneuvoston (National Council on Human Rights) johtavien edustajien kanssa. Egyptissä ymmärretään ilmastonmuutoksen vakavat vaikutukset maan elinkelpoisuuteen. Naisten voimaannuttaminen taistelussa ilmastomuutoksen kielteisiä vaikutuksia vastaan on tärkeää.

Johtopäätöksiä presidentti Halosen nauttimasta suosiosta oli helppo tehdä, kun niin moni ihminen kapsahti hänen kaulaansa halaamaan. Moni muisti vielä hänen sanansa vuodelta 2009: tärkeintä on ”koulutus, koulutus, koulutus”. Suomen suurlähetystö Kairossa työskenteleekin parhaillaan sen eteen, että Suomi voisi tukea Egyptin opetusjärjestelmän uudistamista ja myös löytää vientimahdollisuuksia suomalaisille opetusalan toimijoille.

Faktaa Kairon yliopistosta:

Perustettu 1908. Egyptin toiseksi vanhin korkeamman asteen oppilaitos Al Azharin yliopiston jälkeen. Yliopistolla opiskelee noin 155 000 opiskelijaa 22 tiedekunnassa. Se on oppilasmäärältään yksi maailman 50 suurimmasta yliopistosta.

Yliopisto on tuottanut kolme Nobelin palkinnon saajaa ja runsaasti maailmalla tunnettuja nimiä, joista mainittakoon entinen IAEA:n pääjohtaja ja vuoden 2011 vallankumouksen jälkeinen presidenttiehdokas, Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2005 saanut Mohamed ElBaradei, Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1994 (yhdessä Israelin Shimon Peresin ja Yitzhak Rabinin kanssa) saanut Yasser Arafat sekä Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1988 saanut kirjailija Naguib Mahfouz.

Yliopisto on ylpeä siitä, että yli 50 prosenttia opiskelijoista on naisia ja että yliopisto perustettiin naisen, prinsessa Fatma Ismailin (1853–1920) tuella. Prinsessa Fatma lahjoitti maata ja arvokorunsa luodakseen pohjan yliopiston vakaalle taloudelle.

Kommentit

Aira Kalela 6 vuotta sitten

Oli mieleenpainuvaa olla presidentin mukana näissä tapaamisissa ja nähdä opiskelijoiden aito kiinnostus taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja ympäristön kannalta kestävään kehitykseen. Koulutus, koulutus,koulutus….

Leave a Reply