Vuosi 2017 oli egyptiläisten naisten vuosi, jonka suojelijana toimi Egyptin presidentti Abdel Fattah El-Sisi. Vuoden aikana otettiinkin monia harppauksia naisten aseman parantamiseksi lakien ja politiikan tasolla.
El-Sisi nimitti maan ensimmäisen naiskuvernöörin helmikuussa 2017, ja saman vuoden joulukuussa hyväksyttiin uusi perintölaki, joka takaa naisille perintäoikeuden. Tammikuun 2018 hallituksen ministerinvaihdoksen yhteydessä El-Sisi nimitti kaksi uutta naisministeriä, ja maan hallituksessa on tällä hetkellä historialliset kuusi naisministeriä. Myös muilla aloilla on tapahtunut edistystä: äitiyskuolleisuus on laskenut Egyptissä huomattavasti viime vuosina ja naiset kouluttautuvat yhä enemmän ja pidemmälle.
Monista edistysaskeleista huolimatta suurelle osalle Egyptin naisista tilanne on vielä synkkä. Tuoreen Global Gender Gap –raportin mukaan Egypti oli sijalla 136 kaikkiaan 145 maan joukosta, kun mitattiin sukupuolten välistä tasa-arvoa työllistymisessä, koulutuksessa, terveydenhoidossa ja naisten poliittisessa osallistumisessa.
Thomson Reuters Foundationin tutkimustulos vuodelta 2017 raportoi Kairon olevan maailman vaarallisin suurkaupunki naisille seksuaalisen väkivallan, haitallisten kulttuuristen käytäntöjen sekä terveydenhuollon ja taloudellisten mahdollisuuksien puutteellisuuden vuoksi.
Erityisen heikko naisten asema on yleisen turvallisuuden ja ruumiillisen koskemattomuuden osalta, sillä naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä ja monimuotoista Egyptissä. YK:n virallisten arvioiden mukaan noin 8 miljoonaa egyptiläistä naista kärsii sukupuolittuneesta väkivallasta vuosittain. Lisäksi YK:n vuoden 2013 tutkimuksen mukaan huimat 99 % naisista kärsi seksuaalisesta häirinnästä.
Lapsiavioliitot edelleen yleisiä
Tyttöjen sukupuolielinten silpominen on Egyptissä tuhansia vuosia vanha käytäntö, joka on yleistä sekä muslimien että kristittyjenkin parissa. YK:n vuoden 2015 tutkimuksen mukaan 90 % naisista on ”ympärileikattu” vaikka Egyptin laki kieltää tyttöjen sukupuolielinten silpomisen.
Myös lapsiavioliitot ovat edelleen ongelma Egyptissä. UNICEFin mukaan 17 % egyptiläisistä tytöistä naitetaan ennen 18 vuoden ikää. Lapsiavioliitot ovat erityisen yleisiä Ylä-Egyptissä, missä köyhyys ja sosiokulttuuriset normit suosivat varhaista avioitumista tyttöjen koulutukseen panostamisen sijaan.
YK:n mukaan kolmannes egyptiläisistä naisista on lukutaidottomia, ja työttömyysaste on peräti 25 %. Naisten rooli yhteiskunnassa onkin ensisijaisesti tulevan sukupolven kasvattaminen. Räjähdysmäinen väestönkasvu on Egyptin tulevaisuuden suurimpia haasteita, johon on löydyttävä ratkaisu.
Kansallinen ohjelma tunnistaa epäkohdat
El-Sisin johtama hallitus asetti heti hallitustaipaleensa aluksi naisten aseman parantamisen ja syntyvyyden laskuun saamisen yhdeksi päätavoitteekseen. Maaliskuussa 2017 Egyptin National Council for Women lanseerasi kattavan kansallisen strategian egyptiläisten naisten voimaannuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Strategiassa on neljä painopistettä: naisten poliittinen voimaannuttaminen ja naisjohtajuuden tukeminen, taloudellinen ja sosiaalinen voimaannuttaminen, sekä suojelu. Strategiassa painotetaan naisten asemaan vaikuttamisen ohella sitä, että on tärkeää saada myös miehet mukaan ajamaan tasa-arvoa, eikä dokumentti arastele epäkohtien esiintuomista. Kansallisen ohjelman ohella Egypti on valmistellut yhdessä YK-järjestöjen kanssa kansallista naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista strategiaa.
Perustuslaki naisten takana
Egypti on sitoutunut naisten yhteiskunnallisen osallistumisen edistämiseen ja väkivallalta suojelemiseen lainsäädännössään ja kansainvälisissä sopimuksissa, ja maan naisasialiikkeelläkin on satavuotinen historia.
Nykyinen Egyptin perustuslaki on maan historian edistyksellisin: siinä kielletään sukupuoleen perustuva syrjintä ja taataan sitoutuminen sukupuolten tasa-arvoon. Perustuslaki takaa naisille myös yhtäläisen oikeuden paikkoihin valtiollisissa elimissä ja oikeuslaitoksessa.
Eräs syy sille, miksi ristiriita Egyptin lainsäädännön ja käytännön osalta on niin suuri, ovat konservatiiviset kulttuuriset käsitykset sukupuolirooleista ja naisen asemasta, joihin vaikuttavat myös naisten omat asenteet. UN Womenin 2017 teettämän tutkimuksen mukaan nuoret miehet Egyptissä eivät lähtökohtaisesti tue tasa-arvoa. Suurin osa vastaajista uskoo, että vaimon tulee sietää väkivaltaa, mikäli se pitää perheen koossa, ja että miehellä tulee olla viimeinen sana kotona tehtyihin päätöksiin.
Naisjärjestöt vaikuttavat asenteisiin
Haasteista huolimatta egyptiläisessä yhteiskunnassa on nähtävissä muutoksen merkkejä. Vuoden 2011 vallankumouksen aikaan tarve suojella naisia seksuaaliselta häirinnältä mielenosoituksissa synnytti paljon uusia naisten oikeuksia ajavia järjestöjä, ja naisten oikeuksista ja esimerkiksi juuri seksuaalisesta häirinnästä ryhdyttiin käymään ennennäkemätöntä julkista keskustelua.
Asenteisiin vaikuttaminen on pitkä ja monimutkainen prosessi, jossa egyptiläisen kansalaisyhteiskunnan rooli on äärimmäisen tärkeä. Myös Suomi tekee tärkeää työtä naisten aseman vahvistamiseksi tukemalla egyptiläisiä ruohonjuuritason naisjärjestöjä suurlähetystön PYM-ohjelman kautta. Pienten järjestöjen lisäksi YK-järjestöt ja National Council for Women (NCW) ovat olleet aktiivisia erilaisten tutkimusten ja julkisten asennekampanjoiden lanseeraamisessa viime vuosien aikana.
Egyptin nykyhallitus ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon tuomat taloudelliset ja yhteiskunnallista kuohuntaa stabilisoivat positiiviset vaikutukset. Vaikka tie on pitkä ja haasteita on paljon, Egyptissä vallitsee tällä hetkellä voimakas muutostahto myös ylimmällä tasolla, ja lasikattojen rikkomisia tullaan varmasti näkemään enenevässä määrin. Todellisen tasa-arvon saavuttamisen kannalta on tärkeää, että kaikki egyptiläiset naiset – ja miehet – pääsevät kehitykseen mukaan.