Sitoutumattomien maiden ulkoministerikokous pidettiin Sharm El Sheikissä 9.-10.5. Valmisteleva kokous alkoi jo pari päivää aikaisemmin. Osallistuin kokoukseen Suomen valtuuskunnan jäsenenä. Suomi oli ns. kutsuttu vieras. Konferenssi tarjosi hyvän mahdollisuuden esitellä Suomen ehdokkuutta YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi vuosiksi 2013 ja 2014 monille sellaisillekin maille, joiden luona ei niin usein pääse kylässä käymään.

Samalla tarjoutui mahdollisuus tehdä havaintoja siitä, miten Sharmin turismi on toipunut viime vuoden myllerryksistä. Sanoisin, että väkeä oli, ehkä yllättävänkin paljon erityisesti katukuvassa, mutta tunnelma oli muuttunut edellisestä käynnistäni. On tietenkin otettava huomioon, että korkeasesonki Punaisella merellä alkaa olla jo ohi, koska kesän kuumuus painaa päälle. Eikä Euroopassa juuri nyt ole loma-aika. Olin huomaavinani, että venäläisten suhteellinen osuus oli entistäkin suurempi. He ovat usein ns. all inclusive – matkalla, mikä merkitsee täyttä ylöspitoa sekä juomia hotellissa. Tämä selittänee sen, että kaduilla oli väkeä, mutta ravintolat ja kahvilat tyhjiä. Monet putiikit olivat kiinni. Sisäänheittäjissä ja kaupustelijoissa oli jonkin verran sitä samaa alistunutta katkeruutta, johon törmää erityisesti Niilin laaksossa.

Myönteistä oli kuitenkin se, että turistit ovat palanneet joukoittain, eli Sharmissa oli elämää. Ja miksei olisi. Hotellit ovat hienoja, ruoka hintaansa nähden hyvää, auringonpaiste takuuvarmaa ja meri häikäisevän kaunis. Onneksi oli aikaa viimeisen kokouspäivän iltapäivällä panna räpylät jalkaan ja lasit silmille ja ihailla kaloja Punaisessa meressä. Sitä tehdessämme annettiin hai – varoitus. Kaukana Tiranin-salmella näimme omin silmin tumman parven, joka tuli pinnalle ja katosi taas näkyvistä. Olivat käyttäytymisen perusteella ilmeisesti siis delfiinejä. Päätimme kuitenkin – varsinaisten todisteiden puutteessa – että haitahan ne olivat.

Liekö diplomaateilla taipumus kerätä jännitystä ympärilleen. Sitä pohdin katsellessani Tiranin saarta sen edustalla olevaa kapeaa salmea, jonka Nasser sulki vuonna 1967 Israelin merenkululta. Se oli yhtenä tekijänä laukaisemassa ns. kuuden päivän sotaa. Tuolloin hän myös määräsi YK:n vuodesta 1956 Siinailla toimineen rauhanturvaoperaation poistumaan niemimaalta. Suomi aloitti kunniakkaan uransa rauhanturvaajana Siinailla vuonna 1956. Siitä kaaresta tähän päivään on tehty New Yorkiin hieno näyttely. Täytyypä koettaa saada se Kairoon.