Mihin menet kehitysyhteistyö?

1

Tervetuloa seuraamaan ulkoministeriön uutta blogisarjaa Suomen kehitysyhteistyöstä. Teemme blogista reaaliaikaisen ikkunan kehitysyhteistyön ytimeen.  Niinpä nyt, joitakin päiviä vaalien jälkeen, uskaltaudun ulos ’virkamiesharmaista’ ennustamaan tulevaisuutta. Tunnetusti vaikea laji.

Hallituspohja selviää vapun vaiheilla. Mitkä ovat koalition tulevat painotukset? Vaalikampanjan aikaan korostuivat yksityissektori ja ruokaturva, humanitaarinen apu ja kansalaisjärjestöt. Kahdenvälisen ja monenkeskisen yhteistyön kohdalla mielipiteet erosivat. Taloustilanteen takia monet olivat valmiita leikkauksiin.

Mikä loppuu? Mikä alkaa? Mikä jatkuu? Mitä kehitysyhteistyövaroille tapahtuu? Minun reseptini on sekoitus uutta ja innovatiivista yhdistettynä pitkäjänteisyyteen.

Tulokset vaativat pitkää pinnaa, kun romahtaneita valtioita virvoitetaan henkiin Afrikan sarvessa tai Lähi-idässä. Afrikan maaseudun ruokaturvan ongelmiin on pääkaupunkien kasvukeskuksista valovuosien matka, jonka yli ei noin vain harpata.

Innovatiivisuus on tullut vyöryllä suomalaiseen kehitysyhteistyöhön. Ulkoministeriö meni mukaan Afrikan maiden verotuskyvyn vahvistamiseen. Yhteistyökumppanina on Suomen verokarhu eli verohallinto.

Tekesin kanssa käynnistimme tuliterän BEAM-innovaatio-ohjelman. Se tukee suomalaisyritysten kehitysmaainnovaatioiden rahoitusta 50 miljoonalla eurolla. Summasta vain neljäsosa tarvitaan kehitysyhteistyövaroista. Puolet rahoituksesta tulee yrityksiltä, joita riskien jakaminen innostaa mukaan kehitysmaiden markkinoille. Vipuvaikutusta.

Esimerkkini antavat osviittaa kehitysyhteistyön uusista suunnista. Kova trendi maailmalla on vastuullisen yksityissektorin saaminen mukaan kehitykseen. Yritykset luovat työpaikkoja ja verotuloja, siirtävät teknologiaa ja osaamista. YK:ssa pian sovittavat maailmanlaajuiset kestävän kehityksen tavoitteet vaativat uudenlaista yhteistyötä valtioiden, kansalaisten ja yritysten välillä.

Lopuksi pari sanaa rahasta

Valtiontalous on miljardien säästökuurilla. Se koskee kaikkea ja kaikkia. Kehitysvaroja on viime vuosina leikattu yli 400 miljoonalla eurolla. Viime vuonna leikattiin 100 miljoonaa.

Samalla Suomi haluaa varmasti olla vakavasti otettava toimija maailman turuilla ja toreilla. Kehitysyhteistyö on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen työkalu.

Humanitaarisen avun tarpeet maailmalla kasvavat. Ilmastorahoituksesta sovitaan pian. Liike-elämän mahdollisuudet kasvavat vauhdilla maissa, joissa Suomen maine on hyvä, kiitos kehitysyhteistyömme. YK, EU ja kehityspankit ovat keskeisiä kanavia, kun vastustamme eriarvoisuutta ja puutumme pakolaisuuden ja ääriliikkeiden perussyihin.

Kaikkiin näihin tarvitaan rahaa. Kaikki ne katetaan kehitysyhteistyövaroista. On harkittujen päätösten aika.

Kommentit

Timo Putkonen 5 vuotta sitten

Vain populisti voi enää leikata. Pian tyhjästä on paha nyhjästä. Voi Suomea!

Leave a Reply