Koronapandemian selättäminen edellyttää toipumista kaikkialla ‒ Maailmanpankilta 93 miljardia köyhimmille maille

Pandemia ei ole kohdellut maita tasavertaisesti. Talouden elpyminen rikkaissa maissa on ollut nopeampaa kuin kehitysmaissa. Köyhimmissä maissa edelleen vain noin kaksi prosenttia väestöstä on täysin rokotettuja. Koronapandemia on vaikeuttanut kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Koronatestaaja katsoo kohti suojavarustuksessa koronatestauspisteessä Madaaskarilla
Maailmanpankin rahoituksella on tuettu muun muassa koronatestauskapasiteetin parantamista Madagaskarilla. Kuva: Henitsoa Rafalia / World Bank

Maailma ei toivu koronapandemiasta ennen kuin globaali toipuminen on saatu vauhtiin kaikkialla. Siksi vuoden lopussa saavutettu Kansainvälisen kehitysjärjestön IDAn ennätyksellinen 93 miljardin dollarin rahoituspaketti maailman köyhimmille maille pandemian keskellä on erityisen tärkeä ja ajankohtainen.

Koronapandemia on lisännyt entisestään tarvetta tuelle köyhimmissä maissa. Helpotusta tilanteeseen saatiin, kun Maailmanpankkiryhmän alaisen IDAn 20. lisärahoituskierros saatiin päätökseen joulukuussa. Lopputulos on IDAn 61-vuotisen historian suurin, 93 miljardin dollarin rahoitus- ja politiikkapaketti vuosille 2022‒2025. Suomi osallistuu IDAn rahoitukseen 125 miljoonalla eurolla, mikä on 10 prosenttia enemmän kuin edellisellä lisärahoituskierroksella.

IDAn lisärahoituksesta neuvotellaan tavallisesti kolmen vuoden välein. Tällä kertaa Maailmanpankki ja avunantajamaat kuitenkin sopivat rahoituskierroksen aikaistamisesta, jotta koronakriisin aiheuttamiin inhimillisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin voitiin vastata viipymättä.

Tukea köyhimmille maille kestävän kehityksen edistämiseksi

Maailmanpankkiryhmän osana toimiva Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA perustettiin vuonna 1960 Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin IBRD:n rinnalle edistämään kestävää kehitystä sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamista maailmassa. IDA myöntää edullista lainarahoitusta ja lahjarahoitusta kaikkein köyhimmille kehitysmaille.

IDA tekee pitkäjänteistä työtä kehitysmaiden koulutusjärjestelmien ja perusterveydenhuollon vahvistamiseksi, rahoittaa investointeja infrastruktuuriin esimerkiksi puhtaan veden ja sanitaation varmistamiseksi sekä tukee maiden kykyä uudistaa maatalouttaan, verotusjärjestelmiään ja yritysten toimintaympäristöä kestävämmiksi ja läpinäkyvämmiksi.

Rahalla rokotteita, koronatestejä ja koronavalistusta

Koronakriisin alusta IDA on myöntänyt yli 50 miljardia dollaria kaikkein köyhimmille kehitysmaille. Rahoituksella on vahvistettu maiden kykyä vastata covid-19-pandemiaan, suojella haavoittuvassa asemassa olevia, vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmiä ja tukea jo ennen pandemiaa hauraiden talouksien elpymistä.

Kokonaisuudessaan Maailmanpankkiryhmä on myöntänyt rahoitusta koronapandemian vastaiseen työhön yli 150 miljardia dollaria yli sadassa kumppanimaassa. Rahalla tuetaan muun muassa rokotetoimintaa, koronatestien ja suojavarusteiden hankintaa, laboratoriokapasiteetin kasvattamista ja koronaan liittyvää viestintää ja kansalaisvalistusta. IDAlla ja vauraammille kehitysmaille rahoitus- ja tukipalveluita tarjoavalla IBRD:llä on lisäksi käynnissä yli 200 hanketta terveysjärjestelmien vahvistamiseksi.

Linjassa Suomen kehityspolitiikan painopisteiden kanssa

Nyt sovittua rahoituspakettia voidaan pitää merkittävänä saavutuksena, sillä koronapandemian hoito kuormittaa myös avunantajamaiden valtiontalouksia. Avunantajamaiden joukkoon liittyivät ensi kertaa Kroatia ja Marokko, samaan aikaan kun Venäjä, Meksiko ja Algeria palasivat rahoittajiksi. Avunantajien rahoituksen vipuvoimaa myös vahvistettiin. Innovatiivisen rahoitusmallin ansiosta jokaisella lahjoitetulla dollarilla saadaan liikkeelle nelinkertainen määrä apua köyhimmille maille.

Erityisen merkittävää on kuitenkin itse politiikkapaketin sisältö, eli mihin rahaa ohjataan. IDA20:n yleisteema Building Back Better: Towards a Green, Resilient, and Inclusive Future sisältää investoinnit inhimilliseen pääomaan, vihreään siirtymään, tasa-arvoon, hyvään hallintoon sekä köyhien maiden kriisinsietokyvyn ja -valmiuden vahvistamiseen. Nämä teemat ovat vahvasti linjassa Suomen kehityspoliittisten painopisteiden kanssa ja tukevat köyhimpien maiden kestävää kehitystä myös pandemian jälkeen.