Leikkausten rinnalle tarvitaan kehittämisagenda

4

Kehityspolitiikan neuvonantajalle viime kuukaudet ovat olleet todellista tunteiden vuoristorataa. Uuden hallituksen tuomat muutokset kehityspolitiikkaan ovat suuria, ja ala on myllerryksessä. Nyt lomakauden jälkeen on hyvä katsoa rauhallisesti sekä taakse että eteenpäin.

Arviot Suomen kehityspolitiikasta luovat hyvän perustan jatkotyölle. Välillä hyvinkin kriittiseksi äityneen kansalaiskeskustelun jälkeen kehityspolitiikan toteutukselle on annettu kiittäviä arvioita. Samalla annettiin työn edelleen kehittämiseksi suosituksia, jotka pohjaavat vahvaan asiantuntemukseen ja analyysiin, eivät mielipideheittelyyn.

Ritva Reinikan eduskunnan pyynnöstä laatima arvio Suomen kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta toteaa Suomen kehitysyhteistyön saavan aikaan paljon myönteistä kehitysmaissa erityisesti köyhyyden vähentämisen saralla. Suomen vahvuudeksi on osoittautunut pitkäjänteinen keskittyminen ydinasioihin köyhyyden poistamiseksi. Heikkouksiemme paikkaamiseksi Reinikka suosittaa kymmenen kohdan toimenpidelistaa.

Kehitysyhteistyöstä keskusteltiin vilkkaasti Ritva Reinikan arvion pohjalta Musiikkitalossa 4. kesäkuuta.
Kehitysyhteistyöstä keskusteltiin vilkkaasti Ritva Reinikan arvion pohjalta Musiikkitalossa 4. kesäkuuta.

YK:n WIDER-instituutin analyysi kehottaa Ritva Reinikan tavoin keskittymään asioihin, joissa Suomi voi olla jopa johtava toimija uudella YK:n kestävän kehityksen aikakaudella. Esimerkkejä on lukuisia: sukupuolten välisestä tasa-arvosta vammaisten aseman edistämiseen, metsä-, opetus- ja vesisektorista kehitysmaiden talouksien uudistamiseen tai verotusjärjestelmien kehittämiseen. Suositukset käyvät hyvin yhteen Sipilän hallitusohjelman sisältöpainotusten kanssa.

Yksi Reinikan keskeisistä viesteistä oli, että tukemme vaikutus olisi suurempi, jos se ei olisi niin sirpaleista. Sirpaleisuus vähenee nyt väistämättä määrärahojen leikkautuessa. Supistukset kehitysyhteistyövaroihin vähentävät tukeamme saavien toimijoiden määrää voimakkaasti. Määrärahojen kohdentamisessa on tehtävä useita tärkeitä valintoja, jotta Suomen jäljelle jääneen kehitysyhteistyön yhteistyömuodot, toimintatavat ja painopisteet ovat mahdollisimman vaikuttavia.

Kehittämistä aiemman pohjalta

Eduskunta on toivonut Suomen kehityspolitiikalta ketteryyttä, hallitus odottaa innovatiivista otetta ja ministeri Toivakka korostaa politiikan merkitystä määrärahojen ohella. Nyt tarvitaan selkeä kehittämisen agenda. Tämä voidaan tehdä saatujen suositusten, laadittujen evaluointien ja seurantaraporttien pohjalta ja nojaten kesän aikana neuvoteltuihin YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman painopisteisiin. UM käynnistää alkusyksystä tämän hallituskauden sisältölinjauksen valmistelun.

Uskon, että työhön on helpompi tarttua kesän jälkeen ja muutosten keskellä, jos ”uusi” pohjautuu aiempiin vahvuuksiimme ja käynnissä olleeseen työhömme. On tärkeä pysähtyä kuuntelemaan tehdystä työstä saatuja oppeja, jotka vievät tuloksellisuutta ja mitattavuutta eteenpäin. Tavoitteidenasettelu, seuranta ja tulosohjaus voidaan tehdä tarkemmin, kun tiedetään mihin pyritään.

Näen hallituksen sisältölinjoissa useita kiinnostavia kehittämiskokonaisuuksia, joissa voimme pohjata Suomen vahvuuksiin ja samalla olla mukana kansainvälisen kehitysagendan ydinasioissa.

Lähtökohtana vahvuudet ja uudistaminen

Tuki veropohjan vahvistamiselle pohjautuu suomalaisen yhteiskunnan perusvahvuuksiin. Jo aiemmin on aloitettu pikkiriikkinen työ kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistamiseksi. Nyt tätä voidaan laajentaa monipuoliseksi yhdistelmäksi verohallintojen yhteistyötä, kehitysmaiden hallinnon tukemista ja johdonmukaista kansainvälisten pääomapaon vastaista toimintaa. Samalla voidaan parantaa paikallisen kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia seurata veronkäytön läpinäkyvyyttä ja velvoittaa siihen.

Suomi on sitoutunut kaksinkertaistamaan tukensa tälle työlle vuoteen 2030 mennessä uuden Addis Tax Initiative’n jäsenenä. Kehitysmaiden kotimaisten resurssien merkitys ja verotuksen vahvistaminen on YK:n vuoteen 2030 saakka suuntaavan toimintaohjelman painotuksia ja tukee niin teollisuus- kuin kehitysmaiden intressejä.

Hallituksen priorisoima kehitysmaiden yksityissektorin vahvistaminen ja yritysten rooli kestävän kehityksen edistämisessä vaativat selkeän kehittämisagendan. Toiminnan tukemiseen on olemassa vahva perusta ja kokemuksia jo kahdelta edelliseltä hallituskaudelta. Uutta tuulta alalle tuovat mm. Suomen yritysten ihmisoikeusvelvoitteita koskeva työ ja YK:n 2030 kestävän kehityksen agenda.

Kansainvälisesti tämä on tulevien vuosien avainkysymyksiä.

Uudistamisen lisäksi voidaan edelleen nojata sellaisiin todettuihin vahvuuksiimme, kuin naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen, ihmisoikeusperustainen lähestymistapa sekä köyhimpien ihmisten tukeminen. Tietoa kehittämistarpeista on olemassa, ja työtä on hyvä jäntevöittää tulevina vuosina.

Tässä vain muutamia esimerkkejä siitä, miten uusi ja vanha, vahvuudet ja kehittämisalueet voivat kohdata. Niiden pohjalta rahamääräisesti kutistetulle kehityspolitiikallemme voidaan luoda selvä suunta. Ehkä sen myötä myös kollegat eri puolilla maailmaa voivat säilyttää motivaationsa leikkauksista huolimatta ja rauhoittua tekemään edelleen merkityksellistä työtään?

 

 

Kommentit

Sari SIrva 6 vuotta sitten

Kiitos analyysistä. Rajoitetummiksi käyneiden resurssien suuntaaminen kestävään kehitykseen, ihmisoikeusperustaiseen, naisten, lasten ja köihimpien aseman parantamiseen vaikuttavat järkeenkäyviltä ja kannatettavilta. Pienyritystoiminta yritystoiminnan muotona on jo koettu naisia voimauttavana toimena Imikrolainat, koulutus yrittäjyyteen). Tärkeintä on taata projektien jatkuvuus, mistä ilmaisi huolensa Kirkon ulkomaanavun edustaja televisiohaastattelussa aiemmin kesällä. Kiinnostavaa seurata jatkokeskustelua ja uusien linjausten sisältöä.

Antti Rautavaara 6 vuotta sitten

Hyvä ja positiivistakeskustelu pohjaa luova kirjoitus, kiitos Suvi. Ministeriön tulisi rauhallisesti taakse ja eteenpäin katsoessaan myös välittömästi avata avoin ja rehellinen keskusteluyhteys kaikkien nykyisten kehityskumppaneiden kanssa. Suomella on satoja aloitteita (hankkeita, ohjelmia, sektoritukea, budjettitukea, yhteisrahoitusta, rahastoja jne.) maailmalla. Näiden aloitteiden sisällä vallitsee epätietoisuus tulevaisuudesta, edes käynnissä olevaa budjettivuotta ei voi suunnitella kun rahoituksen jatkumisesta kalenterivuoden päättymisen jälkeen ei ole tietoa ja ministeriö huutaa hiljaisuutta. Suomen globaali kehityskumppaniverkosto odottaa.

A

Matti Rautio 6 vuotta sitten

Ei rahan avulla kehitystyötä, vaan nimenomaan kehittäjiä kehitysmaihin. Pelkän talousavun myötä ei kehitystä tapadu. Rahat katoavat vääriin taskuihin ja korruptioon .Yrityksiä viedään kehitysmaihin, sitä kautta hyötyy myös auttaja ja autettava.

Kyösti Timonen 6 vuotta sitten

Selkeää tekstiä Suvi! Toivottavasti kaikki siellä ministeriössä ajattelevat samalla tavoin. Olen täsämälleen samaa mieltä Matti Raution kanssa siitä, että raha ei ratkaise kehitysmaiden ongelmia, osaavat ihmiset sen tekevät. Tarkoittaa sitä, että asiansa osaavia ihmisiä lähetetään riittävän pitkiksi jaksoiksi kehitysauttamaan ja näyttämään sekä ruohonjuurelle että ylemmäs miten asioita voidaan tehdä tehokkaammin, taloudellisemmin ja vaikuttavasti tulevaisuuteen tarjoamalla positiivista vaihtoehtoa. Pysyvän muutoksen idea auttaa kehittämään toimintaa sitten kun ”auttajat” ovat lähteneet maasta. Loistava esimerkki on opettajakoulutus, jonka välittömät vaikutukset näkyvät heti kouluissa ja perheissä, keinoina täydennys- ja lisäkoulutus sekä tietysti opettajien peruskoulutuksen nykyaikaistaminen ja laadun kohottaminen.

Leave a Reply