Mikä on syynä, että vuonna 2000 syntyneistä tanskalaistytöistä 79 prosenttia on saanut kohdunkaulansyöpää ehkäisevän HPV-rokotteen, mutta vuonna 2004 syntyneistä vain 28 prosenttia? Vertailun vuoksi voi todeta, että Suomessa rokotuskattavuus on Tanskan jälkeen Pohjoismaiden huonoin, noin 70 prosenttia.

Syynä dramaattiseen laskuun kiistatta hyödyllisen rokotteen ottamisessa on ollut harhaanjohtava tai vääristävä tasapuolisuus, false balance.

Näin väittää Tanskan keskusterveysviranomaisen (Sundhedsstyrelsen) pääjohtaja Søren Brostrøm, jota olin sadan muun pohjoismaisen kriisiviestijän kanssa kuulemassa Kööpenhaminassa pidetyssä konferenssissa lokakuussa.

Harhaanjohtava tasapuolisuus tarkoittaa sitä, että media käyttää lähteenään asiantuntijaa, joka edustaa yleisesti hyväksyttyä tieteellisesti osoitettua kantaa, sekä asiantuntijaa, joka haastaa tämän kannan. Näin voisi tapahtua esimerkiksi ilmastonmuutosta käsittelevässä keskustelussa tai – kuten Tanskan tapauksessa – rokotuskeskustelussa.

Pääjohtaja Brostrøm on itse ylilääkäri. Hän kertoi olleensa tv-debatissa, jossa oli kolme muutakin lääkäriä: Brostrøm ja toinen lääkäri puolustivat HPV-rokotusta, kaksi muuta vastusti sitä. Nämä kaksi edustavat kahta prosenttia Tanskan lääkärikunnasta. Loput 98 prosenttia maan lääkäreistä pitää näyttöä rokotteen hyödyistä tieteellisesti osoitettuna.

Ei dramaattinen rokotuskattavuuden lasku Tanskassa yhdestä tv-keskustelusta johtunut. Sitä oli edeltänyt sosiaalisessa mediassa jaettu video, se oli jatkunut yhden lääkärin rokotekriittisellä kirjoituksella ja edelleen journalismilla, jossa esitettiin useiden nuorten naisten erilaisten outojen oireiden johtuvan rokotuksesta. Oikeaa yhteyttä rokotuksen ja oireiden välillä ei kuitenkaan osoitettu.

Brostrøm arvioi, että merkittävin yksittäinen tekijä rokotevastaisuuteen oli kuitenkin harhaanjohtava tasapuolisuus, journalistisesti ehkä jännittävä mutta keinotekoinen vastakkainasettelu tieteen ja pseudotieteen välillä.

Ulkopolitiikassa olen havainnut merkkejä tällaisesta jännittävästä vastakkainasettelusta esimerkiksi Itä-Ukrainassa alas ammutun malesialaisen MH17-lentokoneen tutkinnan käsittelyssä. Yhtäältä on Hollannin asettaman yhteisen tutkintalautakunnan raportointiin perustuva arvio tilanteesta ja toisaalta ovat monet käsittämättömät venäläiset ”teoriat” tapauksesta.

Tällainen asioiden asettaminen rinnakkain voi olla jännittävää. Mutta hyvää journalismia se ei ole.