Qatar laitetaan marraskuun 20. päivä alkaen stressitestiin, kun jalkapallon MM-kisojen isäntämaa viettää kuukauden päivät maailman huomion keskipisteenä.

Tapahtuman isännöinti tarjoaa Qatarille uhkia ja mahdollisuuksia, ja kisojen järjestämisessä on ennen kaikkea kaksi suurta haastetta: logistiikka ja kulttuurien yhteensovittaminen. Onko Qatar valmis yleisömassojen hallintaan ja millaista vastaanottoa faneille voidaan odottaa? Mitä maassa tapahtuu kisojen alla? Ja mitä valtiolla on mielessään pidemmällä aikavälillä katseiden siirtyessä pois pallosta?

Historian suurimmat MM-kisat

Jalkapallon MM-kisoilla on yleensäkin ainutlaatuinen kyky ulottua joka kolkkaan, mutta tänä vuonna rikotaan ennätyksiä monella saralla. Kun neljä vuotta sitten Venäjällä pelattuja mittelöitä katsoi miltei neljä miljardia ihmistä, kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA ennustaa kokonaiskatsojamäärän nousevan tällä kertaa yli viiteen miljardiin. Tämä kattaa miltei kaksi kolmannesta maailman väkiluvusta, jonka rikkoo kahdeksan miljardin rajapyykin suunnilleen marraskuussa. Kisat pelataan ensimmäistä kertaa Lähi-idässä, ja niiden hintalappu on noin 220 miljardia euroa eli 60 kertaa Etelä-Afrikan kisojen kustannusten verran.

Pinta-alaltaan Pirkanmaata pienempi Qatarin valtio on rakentanut stadioneita hurjalla tahdilla, ja esimerkkinä panostuksista kaikki kahdeksan kisastadionia ovat ilmastoituja. Tänä vuonna pelit keskittyvät pienemmälle maantieteelliselle alueelle kuin koskaan aikaisemmin, mikä tarjoaa teoriassa ainutkertaisen mahdollisuuden katsoa kaikki 64 peliä paikan päällä. Monelle herää kuitenkin päällimmäisenä kysymys, kuinka maan liikenne-, ravintola- ja majoituspalvelukapasiteetti kestää äkillisen matkailijoiden ryntäyksen.

Tapasin sattumalta viikonloppuna FIFA:n työntekijän, joka oli muuttanut Qatariin koordinoimaan MM-kisoja kymmenen vuotta sitten. Jalkapallokisat ovat siis pidempi projekti kuin äkkiseltään ajattelisi, ja valmistelut ovat olleet laajamittaisia. Viime vuosina Dohaan on rakennettu lukuisia hotelleja, asuinrakennuksia ja uusi viemärijärjestelmä. Vuonna 2019 valmistui metro, jonka käyttö on kisaturisteille maksutonta. Itse kisojen ajalle käyttöön otetaan myös lista erikoiskeinoja ruuhkien minimoimiseksi: Qatarin kouluilla oli normaalia lyhyempi kesäloma, jotta ne voidaan loppuvuonna sulkea koko turnauksen ajaksi. Toimistot ovat marras-joulukuussa avoinna ainoastaan aamuisin kello seitsemän ja yhdentoista välillä, ja 80 prosenttia maan toimistotyöntekijöistä määrätään todennäköisesti etätöihin. Myös Dohan vanha lentokenttä otetaan väliaikaisesti käyttöön uuden tueksi.

Ponnistuksista huolimatta numerot tuntuvat jokseenkin hankalilta: Qatarissa on 2,9 miljoonaa asukasta, ja FIFA:n viimeisimpien tietojen mukaan lokakuun alkuun mennessä lippuja on myyty 2,7 miljoonaa kappaletta. Miljoonatapahtuman järjestäminen Dohassa on siis vähintäänkin haaste, mutta mikäli varotoimien käytännön toteutus onnistuu, luvassa on ennennäkemätön urheilujuhla, jota pandemian jälkeen kovin odotetaan.

Kulttuurien kohtaaminen

Kun osa länsimaalaisista kisaturisteista on uutisia luettuaan varautunut siihen, että heidän oikeuksiaan ja ilmaisunvapauttaan Qatarissa tullaan rajoittamaan, Qatar omalta puoleltaan vaatii tulijoilta kunnioitusta maan tapoja kohtaan. Tämä takaisi heidän näkökulmastaan hienot kisat. Mikäli osapuolten välille löytyy tasapaino koskien sitä, miltä ideaalit MM-kisat näyttäisivät, moni on suurella todennäköisyydellä tyytyväinen. Maassa pitkään asuneita haastateltuani vaikuttaa siltä, että Qatar todella haluaa parhaansa mukaan tarjota kaikille mukavat kisat.

Emiiri Tamim bin Hamad Al Thani toivotti New Yorkin puheessaan tiistaina 20.9. kaikki turistit – vähemmistöt mukaan lukien – tervetulleeksi kisoihin, ja alkoholiakin myydään pelien aikana. Tämän Qatar näkee vastaan tulemisena, johon se toivoo vastineeksi paikallisen pukeutumis- ja käyttäytymisetiketin kunnioittamista. Tätä toki toivovat myös Dohassa sijaitsevat diplomaattiedustustot, jotka paraikaa organisoivat kriisinhallintatoimenpiteitä kisojen ajalle.

Qatarin tilanne on puhuttanut paljon länsimaisessa mediassa kisojen alla, ja aiheelliset teemat kuten siirtotyöläisten olot ovat olleet pinnalla. Vaikka haasteita on turha vähätellä, kisojen onnistumisen kannalta voi olla hyödyllistä tarkastella asioita Persianlahden alueen kontekstissa. Tapaamamme YK:n alla toimivan Kansainvälisen työjärjestön edustajan mukaan Qatarin siirtotyöläisten tilanne on Persianlahden alueen paras. Viime vuosina palkat ovat nousseet, ja kritiikkiä saanut Kafala-sponsorijärjestelmä on suurilta osin ajettu alas. Myös työtapaturmat ja -kuolemat ovat vähentyneet huomattavasti työlakiuudistusten myötä. Siksi juuri nyt kun Qatar ottaa askelia työolojen parantamiseksi, hedelmällinen tapa turvata kehityksen jatkuminen ja lisätä dialogia olisi antaa maalle myös jonkinlaista tunnustusta tehdyistä parannuksista.

Katsaus tulevaan

Jatkoa ajatellen nähtäväksi jää, kuinka tehokkaasti Qatar pääsee hyödyntämään kisoihin uponneita satojen miljardien investointejaan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että pitkälti MM-kisoja varten rakennettua infrastruktuuria pyritään jatkossakin hyödyntämään isännöimällä aktiivisesti kulttuuri- ja urheilutapahtumia, kisoja ja messuja. Puutarhatalouteen keskittyvä Doha Expo 2023 tulee olemaan Qatarin suurin tapahtuma MM-kisojen jälkeen.

Qataria on moitittu niin kutsutusta urheilupesusta, eli suuren tai arvostetun kansainvälisen urheilun käyttämisestä oman maineensa kiillottamiseksi esimerkiksi isännöimällä urheilutapahtumaa tai sponsoroimalla joukkueita. Maa on tosiaankin sijoittanut lajin pariin, esimerkkeinä ranskalaisen PSG:n siirtyminen qatarilaisomistukseen vuonna 2011 ja Bayern Münchenin hiljattainen sponsorointi Qatar Airwaysin toimesta. Jalkapallojoukkueiden rahoittamista toki harrastavat muutkin alueen maat, eivätkä suotta: vaikka historiallisesti katsoen jalkapallojoukkueista saatava pääoman tuotto itsessään ei ole ollut järkevä syy sponsoroinnin tekemiseen, urheilupesu-sanakin viittaa enemmänkin kokonaiskuvaan. Joukkueiden omistajat ovat usein maailmalla tunnettuja, mikä tarjoaa mahdollisuuden markkinoida henkilöä, maata tai brändiä. 1990-luvulta lähtien TV-oikeuksien myynti on pikkuhiljaa muuttanut pelin henkeä, ja nykyään etenkin brittijoukkueet ovat laajalti paitsi voitollisia, osa niistä lukeutuu myös maailman vahvimpiin brändeihin.

Persianlahden alueen maat ovat kuitenkin lähteneet leikkiin mukaan verrattain myöhään, ja pääomaa Qatarilla riittää paljon muuhunkin kuin jalkapalloon, joka on vain pikkujuttu kokonaiskuvaa ajatellen. Rahoista merkittävä osa on pitkään ollut kiinni kiinteistöissä ympäri maailman, mutta nyt investointeja koskevassa viestinnässä ja tapahtumissa keskitytään laajalti kestävään kehitykseen ja hiilineutraalisuuteen. Qatar on maailman suurin nesteytetyn maakaasun tuottaja, ja se on julkisesti tiedottanut tunnistavansa roolinsa ilmastonmuutostaistelussa. Ideana on, että kaasun tuotanto jouduttaa siirtymistä saastuttavampien aineiden kuten öljyn ja kivihiilen käytöstä kestävämpiin energianlähteisiin. Maan on syytäkin ottaa asia vakavasti, sillä joidenkin ennusteiden mukaan Persianlahden alue on vaarassa muuttua elinkelvottomaksi suunnilleen 2080-luvulla ilmaston lämpenemisen myötä. Qatarin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujaan 25 % vuoteen 2030 mennessä, ja lippulaivayhtiö Qatar Airways on julkistanut pyrkimyksensä olla täysin hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Ylätasolla kiinnostusta vaikuttaa olevan myös maatalousteknologioihin sekä erilaisiin energia- ja infrastruktuuriratkaisuihin. Kaasu- ja öljyviennin arvo on nykyisin yli puolet Qatarin bruttokansantuotteesta, ja muualle hajauttaminen tukisi Qatarin tavoitetta vähentää riippuvuutta luonnonvaroistaan. Monet Qatarissa pinnalla olevista teemoista lukeutuvat myös Suomen vahvuuksiin tarjoten vientimahdollisuuksia.

Harjoittelijan näkökulmasta on ollut jokseenkin epätodellista päästä seuraamaan ja tapaamaan eri maiden suurlähettiläitä ja diplomaatteja, Qatarin ulkoministeriön henkilöstöä, FIFA:n ja Kansainvälisen työliiton edustajia, Qatarin valtion investointijohtoa sekä muita sidosryhmiä, joilla on tärkeä rooli paitsi maailman rikkaimman maan, myös koko maailman tulevaisuuden rakentamisessa. Lipputilastojen mukaan sadat suomalaiset pääsevät marras-joulukuussa katsastamaan, miltä asiat täällä Dohassa vaikuttavat. MM-kisat ja niiden imagovaikutukset näyttävät osaltaan, mihin suuntaan maassa mennään ensi vuoden alusta alkaen.

Patrik Tuokko