Olimme elokuun alussa palaamassa EU:n ja Kiinan kollegojen kanssa Pekingiin Hebein maakunnassa pidetystä luomuseminaarista kun Puolan maatalousneuvos Blankan naama valahti valkeaksi. ”Kiinassa on afrikkalaista sikaruttoa!”, hän huudahti katsellen puhelintaan.
Laboratoriodiagnoosi oli vasta varmistunut. Virallinen eläintautiepäily oli tehty kaksi päivää sitten Shenyangissa, ja Kiinan maatalous- ja maaseutuministeriön sivuilla oli ilmoitus rajoittavien määräysten toimeenpanosta, jotta tauti ei leviäisi tartuntatilalta muualle.
Uutinen oli harmillinen kontrasti sille, että meille oli juuri näytetty pala parasta Kiinan 13. viisivuotissuunnitelman mukaista uuden aikakauden maaseutua. Laiduntaminen on kielletty Hebein vihreillä tasangoilla, jotka muodostavat Pekingin vedenottoalueen, ja luomutuotantoon panostetaan paikallisesti.
Kiina on sianlihan suurtuottaja
Kiinassa tuotetaan maailmanlaajuisesti eniten sianlihaa. Maa luovii maatalouden kehitysvaatimusten ja korkean eläintiheyden ja tautipaineen ristiaallokossa.
Sianlihantuotantoa lakkautettiin viisi vuotta sitten etelän alueilta puutteellisen raatojen hävityksen ja taudinpurkausten takia. Samalla kiinnitettiin enemmän huomiota ympäristövaikutuksiin. Tuontivolyymit kasvoivat.
Viime vuosina tuotantoa on siirretty Koillis-Kiinan uusiin kerrostalosikaloihin. Muutos johti sianlihan hinnannotkahdukseen alkuvuodesta. Afrikkalainen sikarutto (ASF) tällä alueella onkin kova isku Kiinan uudelle sianlihantuotannolle.
Shenyang on kaukana Venäjän sisämaasta, miten tauti oli sinne päätynyt? Ruokajätteen mukana? Mikä on villisika- ja takapihasikatilanne alueella? Näitä pohdimme bussissa samalla kun puhelinlinjat kotimaahan kävivät kuumina. Olimme kuitenkin osanneet odottaa taudin leviämistä, sillä se on levinnyt myös Venäjällä ja Euroopassa laajalle – Suomessakin on oltava varuillaan.
Puntarissa eläinten hyvinvointi, elinkeino ja kansainvälinen kauppa
Monet eläintaudit, kuten rabies tai pernarutto, ovat zoonoottisia ja vaarallisia sen takia, että ne tarttuvat myös ihmisiin. Toiset eläintaudit, kuten ASF, eivät sitä ole – miksi niiden vastustaminen silti on tärkeää?
Eläintaudit aiheuttavat eläimille tarpeetonta kärsimystä. Kun kyse on tuotantoeläimistä, on vaakalaudalla lisäksi ihmisten elinkeino. Jos tautia ei poistettaisi, jäisi se krooniseksi ja johtaisi tuottavuuden laskuun. Näin käy joissain maissa – esimerkiksi Kiinassa, jossa valitaan rokottaminen suu- ja sorkkatautia vastaan.
Jos tauti yritetään hävittää, tarkoittaa se kokonaisten eläinyksiköiden eläinten hävittämistä. Yksittäiselle maanviljelijälle tilanne voi olla taloudellisesti kestämätön. Siksi onkin tärkeää, että tällaisissa tapauksissa valtiot tukevat maanviljelijöitä taloudellisesti, jotta eläintaudeista uskalletaan ilmoittaa viranomaisille.
Eläinlääketieteellisessä meille teroitettiin, että jos kuulee kavion kopsetta, ei tule ensimmäiseksi miettiä seeproja. Jotkut taudit, kuten ASF, rabies tai pernarutto, ovat kuitenkin niin vaarallisia, että vaikka niitä ei kenties esiinny Suomessa, ne tulee pitää mielessä ja niitä tulee osata epäillä. Ympäristöterveydenhuollon virkatehtäviin kuuluu ilmoittaminen helposti leviävistä eläintaudeista, toimenpiteisiin ryhtyminen sekä valmiudessa pysyminen taudinpurkausten varalta, myös ihmisten terveydenhuollon suuntaan.
Eläintaudit eivät katso maarajoja – mutta ihmiset katsovat
Eläintaudit vaikuttavat eläinten ja eläimistä saatavien tuotteiden liikkumiseen. Jokaisen maan eläintautitilanne vaikuttaakin suuresti sen maan kansainväliseen kauppaan.
Suomessa on maailmanlaajuisesti mitattuna erinomainen eläintautitilanne, ja helpointa on pitää tilanne hyvänä. Paljon vaikeampaa on yrittää korjata tilannetta, kun eläintauti on jo maassamme.
Afrikkalaisen sikaruton leviäminen Suomeen on mahdollinen ja pelottava uhkakuva, joka voi pysäyttää Suomen sianlihaviennin. Yksittäiset ihmiset voivat esimerkiksi levittää ASF:ää eläinperäisten tuotteiden mukana, joissa asfivirus säilyy. Ethän tuo mukanasi lihaa Kiinan-, Venäjän- tai Baltian-matkoiltasi!