Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen, mutta jo useamman viikon ajan olemme Pekingissä tienneet varmuudella lokakuun ensimmäisestä päivästä aika paljon. Vähintäänkin sen, että silloin paistaa aurinko eikä ilmansaasteita ole.
Ensin tietoa tuli ripotellen.
”Aiotko olla kaupungissa juhlapyhinä? Varo kiinalaisia turistimassoja. Älä liiku minnekään kotikortteliasi pidemmälle, jäät jumiin. Täällä ei sitten viikkoon liiku mikään työasia, kaikki ovat lomalla.” Tuli mieleen yhdistelmä suomalaisen heinäkuun seisaantuneisuutta ja vappupäivän ihmismassoja Helsingin ydinkeskustassa.
Sitten alkoivat paraatiharjoitukset.
Viikonloppuisin katuja suljettiin kuin taikaiskusta. Yli ei päässyt, oli kierrettävä kilometrikaupalla, jos sattui jäämään jumiin väärälle puolelle. Salamyhkäisyys kasvoi: paraatikatujen varrella asuvien tuli vetää verhot ikkunoiden eteen, kuvata ei saanut, harjoituksia suoritettiin keskellä yötä, viemärinkansia sinetöitiin, ohjuksia kuulemma liikuteltiin. Saimme karttoja, joihin oli merkitty yhä enemmän suljettuja katuja ja pysäköintikieltoja. Ulkomaalaisten passitarkastuksia tehtiin enemmän, suurlähetystöjen ulkopuolelle tuli lisää paikallisia ”vartijoita”. Viranomaiset olivat ”kohta on juhlapäivä” -moodissa.
Oli selvää, että mikään ei saa nyt mennä pieleen.
Keskiviikkona 25. syyskuuta koitti vihdoin päivä, jolloin sain suoran kosketuksen Kiinan juhlanarratiiviin: Kiinan kansantasavallan 70-vuotisjuhlan virallisen ohjelman ensimmäinen osio Pekingissä oli suurlähettiläille ja sijaisilleen järjestetty Large-scale Achievement Exhibition. Harvalla maalla olisi pokkaa nimetä juhlanäyttelynsä noin pohojalaasesti, mutta Kiinalla on, eikä ihan syyttä.
Toisen maailmansodan jälkeen maailmassa on tapahtunut paljon. Suomikin urbanisoitui, vaurastui, panosti hyvinvointiin, koulutukseen ja innovaatioihin. Kiinan tarina on pitkä, todella pitkä, ehkä pisimpiä, mutta nyt se halusi kertoa tarinaa sosialismista kiinalaisin piirtein. Siitä miten Kiina urbanisoitui, vaurastui, panosti kansalaistensa hyvinvointiin, koulutukseen ja innovaatioihin. Tämän lisäksi Kiinan tarinaan kuului pingistä, avaruuskävelyjä, ydinaseita, luotijunia ja suurmiehiä, paljon suurmiehiä.
Kävelimme lähes kaksi tuntia, vuodesta 1949 vuoteen 2019, samalla kun kiinalainen valtionmedia tiedusteli meiltä mitä mieltä olimme näkemästämme ja kuinka näemme Kiinan tulevaisuuden. Mietin, että on ihmeellistä, kuinka paljon nykyistä suurvaltaa vielä kiinnostaa, mitä siitä ajatellaan.
Kiina on ilmoittanut, että kansallispäivän sotilasparaati ei tule pettämään mittakaavansa tai edistyksellisten aseidensa puolesta. Presidentti Xi Jinping tarkastaa 15 000 sotilaan joukot, 160 ilma-alusta sekä 580 aktiivista asejärjestelmää. Paraati tulee olemaan suurin koskaan. Large-scale Achievement Exhibition siis.