Kenen kengissä kävelet, Peking?

Olen jo reilun vuoden verran pohtinut pekingiläisten kenkiä. Ne ovat niin kiiltäviä ja siistejä. Mustia kiiltonahkakenkiä ja hohtavanvalkoisia lenkkareita.  Useimpien kengät näyttävä siltä, kun olisivat ensimmäistä päivää jalassa. 

Kysyin tuttaviltani, onko kiinalaisilla joku erityinen suhde kenkiinsä? Osa hämmästyi kysymystäni, mutta yksi kertoi lankkaavansa kenkänsä viikottain. Kenkiä myös pestään, sekä itse että pesuloissa. Suutareita en ole onnistunut löytämään, mutta joskus kadulla näkee pyörän kanssa liikkuvia kengänkorjaajia. Kertoipa joku nähneensä vanhanaikaisia kengänkiillotusautomaattejakin.

Valkoiset tennarit ovat kuulemma aina muodissa. Kuva: Hanna Kumpusalo-Tyukalov.
Valkoiset tennarit ovat kuulemma aina muodissa. Kuva: Hanna Kumpusalo-Tyukalov.

Mielenkiintoista kenkäkulttuuria

Kiinalaisiin koteihin ei kengät jalassa kävellä. He jättävät kengät usein jopa ulos rappukäytävään. Eivätkö kiinalaiset sitten pelkää, että ne varastetaan? Ei, eihän kukaan nyt toisen kenkiä!

Kengillä on muutenkin vähän huono karma kiinalaisessa kulttuurissa. Sana kengät (鞋 xié /syeah/) kuulostaa ihan samalta kuin huono onni, (邪 xié). Kenkiä ei missään nimessä saa antaa lahjaksi. Kengillä myös astutaan jonkin päälle, mikä on kiinalaisille jotenkin huono juttu. Kenkäkulttuuri on kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoista ja paradoksaalistakin, monessakin mielessä.

Valkoiset kengät loistavat bussipysäkilläkin. Kuva: Hanna Kumpusalo-Tyukalov.
Valkoiset kengät loistavat bussipysäkilläkin. Kuva: Hanna Kumpusalo-Tyukalov.

Pekingin kuivuus sopii kengille

Pekingin ilmasto on kengille suotuisia; ei sateita, loskaa eikä katusuolaa. Muistan vieläkin, miten harmitti, kun uudet hienot sandaalini kuluivat loppuun puolessa vuodessa Bangkokin sateissa. Pekingin kadut ovat siistejä, niistä huolehti kokonainen kadunlakaisijoiden armeija. Ensimmäistä kertaa vuosiin ostin mokkanahkakengät juuri Pekingissä.

Tämän talven muoti-ilmiönä ovat Pekingissäkin olleet lyhyet housunlahkeet ja sieltä pilkottavat paljaat, sukattomat nilkat. Kuva: Hanna Kumpusalo-Tyukalov.
Tämän talven muoti-ilmiönä ovat Pekingissäkin olleet lyhyet housunlahkeet ja sieltä pilkottavat paljaat, sukattomat nilkat. Kuva: Hanna Kumpusalo-Tyukalov.

Kengät tulevat netistä

Kenkien ostaminen onkin sitten oma lukunsa. Miljoonat ja miljoonat pekingiläiset kulkevat uusissa kengissään, mutta kenkäkauppoja ei ole missään. Keskivertokauppakeskuksesta löytyvät tasan Ecco ja Clarks. Kengät, kuten kaikki muukin, ostetaan verkkokauppa Taobaosta. Sopimattomien kenkien palauttaminen kuluu kuulemma sujuvasti. Ulkomaalaiselle kenkien ostaminen on haastavaa myös siksi, että kiinalaisten jalat ovat paljon pienempiä kuin eurooppalaisten, eli suuria kokoja ei löydy.

 

Kiinassa koirakin saattaa olla kengissä. Kuva: Hanna Kumpusalo-Tyukalov.
Kiinassa koirakin saattaa olla kengissä. Kuva: Hanna Kumpusalo-Tyukalov.

Suomalaisia ja pekingiläisiä tuntuu yhdistävän kenkämaussa mukavuudenhaluisuus ja käytännöllisyys. Kahdeksan kymmenestä vastaantulijasta kävelee lenkkareissa. Lankatut kengät kertovat sohvafilosofille hyvästä kotikasvatuksesta, yleissivistyksestä sekä perinteiden arvostamisesta.

Kertooko kasvava lenkkarikulttuuri sitten näiden rapistumisesta? Sen näyttää vain aika.

Leave a Reply