Kiina: joustaako maailman suurin työvoima?

Peruskoulun oppikirjat opettivat aikoinaan, että maailman väkirikkaimman maan tärkein tuotannontekijä on sen väestö, työvoima. Kommunistinen Kiina oivalsi tämän avautumispolitiikkansa alussa ja muuntui maailman tehtaaksi.

Näitä vaatteiden täyteisiä käytäviä Guangzhoussa tutkiessa ymmärtää, miksi Kiinaa kuvataan maailman tehtaaksi. Kuva: Laura Rajaniemi.
Näitä vaatteiden täyteisiä käytäviä Guangzhoussa tutkiessa ymmärtää, miksi Kiinaa kuvataan maailman tehtaaksi. Kuva: Laura Rajaniemi.

Menetelmä puri ja Kiina onnistui siinä, mistä moni kehittyvä maa voi vain unelmoida – nostamaan 800 miljoonaa kansalaistaan köyhyydestä. Menestystarinan pilarit uhkaavat nyt kuitenkin huojua. Kriitikot pelottelevat, että Kiina vanhentuu ennen kuin se rikastuu.

Osa näkee yhden lapsen politiikan perinnön vaikuttavan vielä sukupolvia. Työvoima ei enää kasva, sillä Kiinan tilastoviranomaiset ilmoittivat maan syntyvyysasteen olleen vuonna 2015 jo maailman matalin (1,05). Maaseudulta kaupunkeihin virtaava edullinen työvoima uhkaa ehtyä.

Maailman tehdas muuttaa muotoaan

Kiina ei enää halua olla pelkkä ”Made in China” -lappu paidassa, vaan innovaatioiden lähde. Se ei halua enää valmistaa tuotteita kansalaistensa keuhkojen kustannuksella, vaan siirtyä palveluihin.

Kaivostyöntekijä ei taivu palveluneuvojaksi kuitenkaan ilman asianmukaista koulutusta.

Käskynjako työpaikalla. Muuntuvatko perinteisten alojen työntekijät nopeasti uusille, nopeasti kasvaville aloille? Kuva: Mari Rajaniemi.
Käskynjako työpaikalla. Muuntuvatko perinteisten alojen työntekijät uusille, nopeasti kasvaville aloille? Kuva: Mari Rajaniemi.

Neljäs teollinen vallankumous tuntuu etenkin Kiinassa. Valmistavan teollisuuden työpaikat karkaavat naapurimaihin tai katoavat kokonaan. Viime vuonna Kiina ilmoitti vähentävänsä lähes kaksi miljoonaa työpaikkaa kivihiili- ja terässektoreilta, eli lähes 15 psoenttia alan työvoimasta.

Tämä on vasta alku.

Samalla kun palkkakäyrät ovat ottaneet nousukirin, työn tuottavuuden kasvu on hidastunut vuoden 1999 tasolle. Maassa, jossa työllisyyslukuja seurataan kasvulukuja tarkemmalla silmällä, tuottavuus ei ole ollut prioriteeteista tärkein. Työpaikan mukanaan tuoma yhteiskunnallinen vakaus on.

Lipunheiluttaja ruuhkaristeyksessä aamutyössään. Kiinassa on paljon työpaikkoja, joiden tuottavuutta osaa vain arvailla. Kuva: Laura Rajaniemi.
Lipunheiluttaja ruuhkaristeyksessä aamutyössään. Kiinassa on paljon työpaikkoja, joiden tuottavuutta osaa vain arvailla. Kuva: Laura Rajaniemi.

Robottien markkinat

Edessä on kuitenkin väistämättä tehokkuusloikka. Apuun on huudettu robotit. Presidentti Xi ilmoitti vuonna 2014, että Kiinasta tulee maailman suurin robottimarkkina.

Vuonna 2016 se olikin, tavallaan. International Federation of Robotics’in mukaan Kiinaan myytiin jo lähes kolmannes (66 000) kaikista maailman teollisuusroboteista. Viime vuoden lopulla taiwanilainen valmistajajätti Foxcon ilmoitti korvaavansa roboteilla jo kolmanneksen Kiinan tehtaiden työvoimasta vuoteen 2020 mennessä.

Joustaako maailman suurin työvoima muutosten edessä?

Ei, jos tarkastelee Kiinan varhaisia eläkeikiä, ammattikoulutuksen vähäisyyttä, työvoiman liikkuvuutta rajoittavaa asuinlupajärjestelmää tai kasvussa olevia tuloeroa. Mutta vastaus on kyllä, kun tutkii kiinalaisten kasvavaa ja ahkeraa yritteliäisyyttä, uusien teollisuudenalojen nopeaa vyöryä ja maan johdon uutta uudistusagendaa.

Leave a Reply