Sain ensikosketukseni skeittaamiseen Yhdysvalloissa vuonna 1986, mutta ammattiskeittaajan sijaan minusta tulikin diplomaatti. Kun siirryin työskentelemään Suomen Pekingin-suurlähetystöön, oli matka lentokentältä keskustaan jo lupaava. Molemmin puolin valtatietä nousi toinen toistaan betonisempi asuinalue. Saasteilman oranssiksi värittämä auringonvalo heijastui lasitorneista ja taivaanrantaa koristivat kaikkialla nosturit, nuo kaupunkikehityksen globaalit airuet. Se, mitä olin jo aiemmin lukenut, piti paikkansa: Kiina on rullalautailijan Shangri-La.
”Kiina on ehkä maailman mielettömin paikka skeitata juuri nyt. Olet yksi ensimmäisistä, joka pääsee jättämään jälkensä paikkoihin, joista muut unelmoivat.” – Tommy Zhao, ammattiskeittaaja
Skeittaajan tapaa katsoa kaupunkia on vaikea unohtaa. Portaat, penkit, ruukut ja kaiteet kiinnostavat ja tasainen betoni vetää puoleensa. Tavallisesti nämä hyvin staattiset esineet muuttuvat nopeasti rullalautailijan mielessä toinen toista seuraavaksi estradiksi. Kyse on vuorovaikutuksesta muuttuvan kaupungin kanssa – asenteesta, joka ymmärtää, että betonisilla rakenteilla ja rautaisilla kaiteilla on omat elinkaarensa.
”Kiinalaiset rullalautailijat ovat vasta murtamassa kuortaan ja löytämässä omaa tyyliään.” – Johnny Tang, ammattiskeittaaja
Rullalautailijat eivät ota kantaa tai tulkitse julkista tilaa tunnistettavien rajojen tai ajatusten puitteissa. Skeittaaminen on muutakin kuin liikuntaa, se on itsensä ilmaisua ja tyylin etsimistä. Kuvaus ja kamerat kuuluvat tähän keskeisesti, kuten myös muoti ja vaatteet. Jos kiinalainen skeittaaja on länsimaista lajitoveriaan ehkä arempi laudan päällä, on Kiinan skeittiskene katumuodin osalta huoliteltu ja kaikkea muuta kuin arka.
Monet skeittaajat Kiinassa etsivät yhteisöllisyyttä
Eräs Kiinan yhden lapsen politiikan peruja on se, että suurin osa lapsista on oman perheensä ainoa. Yhteiset harrastukset ja kiinnostuksen kohteet luovat poikkeuksellisen vahvoja ystävyyssiteitä missä tahansa alakulttuurissa jo ilman lapsipoliittisia vaikuttimia. Kiinassa skeittaajat puhuvat possestaan (porukastaan, ystäväpiiristään) perheenä.