Poliittisen raportoijan mieltä piristää, kun raportit kiinnostavat ja niitä luetaan. Kiinan johdolta on turha odottaa kärkeviä lausuntoja tai äkkinäisiä suunnanmuutoksia, mutta sitäkin enemmän isoa kuvaa.

Poliittiselle raportoijalle Kiina on ehtymätön raportoinnin lähde. Mielenkiintoisia aiheita nimittäin pursuaa ovista ja ikkunoista. Kiina on aktiivinen, globaali toimija, joka ottaa paikkaansa maailmassa ja haluaa vaikuttaa maailmanjärjestykseen. Suomen on – muiden maiden lailla – oltava kartalla.

Poliittinen raportointi vaatii jalkatyötä

Suurlähetystöjen poliittisen raportoinnin päälähteenä ovat asemamaan viranomaiskontaktit. Tärkein keskustelukumppani on ulkoministeriö. Usein on hyvä tavata myös tutkimuslaitoksia ja yhteiskunnan muita edustajia sekä kansainvälisiä toimijoita laajemman kuvan saamiseksi. Hyödyllisiä ovat erilaiset seminaarit, joista saa kätevästi kerättyä monia näkemyksiä. Tärkeää on myös tavata kollegoita ajatusten vaihtamiseksi.

Taustavalmistelut tapaamisia varten kannattaa tehdä huolellisesti, jotta osaa kiinnittää huomiota nyansseihin ja keskustelukumppanin sanavalintoihin. Perehtyminen tarkoittaa lukemista – ja nykyään yhä useammin esimerkiksi podcastien kuuntelua, mikä sujuukin sutjakasti vaikkapa pyörän selässä.

Nyanssit esille perinteisen diplomatian keinoin

Kiinassa ”guanxi” eli verkoston rakentaminen on keskeinen osa työtä. Hyödyksi on mitä paremmin tunnet keskustelukumppanin ja mitä paremmat maiden väliset suhteet ovat. Ylhäältä – parhaimmillaan maan johdosta – tuleva kehotus yhteistyöhön auttaa paljon. Presidentti Xin Suomen-vierailu huhtikuussa 2017 avaa ovia.

Kiinan johto antaa harvemmin raflaavia lausuntoja, eikä presidentti Xin sutkauksia liiku somessa. Johdon linjapuheet ja hallinnon paperit sen sijaan kannattaa lukea. Pian huomaakin, kuinka sanatarkasti niitä siteerataan. On tärkeää kysyä tapaamisessa oikeanlaisia kysymyksiä, jotta saa esiin uusia sävyjä.

Kiinan valtiojohtoisesta mediasta saa kuvan hallinnon linjoista. Kriittisiä kommentteja sen sijaan on vaikeampi löytää. Kiinassa diplomaatti pääseekin edelleen hyödyntämään perinteistä diplomatian osaamistaan: vaivaa tulee nähdä Kiinan tavoitteiden tai intressien tunnistamiseksi. Aikaa tähän kaikkeen tietysti palaa, mutta lopulta sitä usein huomaa keskusteluiden tuoneen mielenkiintoisia näkökulmia.

Analyysiä ei saa unohtaa

Tiedon hankinnan jälkeen on analyysin paikka. Tässä on syytä olla tarkkana – Kiinassa muutoksen nopeus sokaisee helposti: mikä on pitkän aikavälin kehitys ja mikä taas uusin hype, jota kaikki toitottavat? Täytyy välttää ajautuminen laumaeläimeksi ja kaivaa esiin juuri Suomea kiinnostava ja relevantti aihe tai katsontakanta.

Punaisena lankana pidän aina mielessä Suomen intressin.

Suurlähetystön poliittinen raportointi palvelee etenkin valtiojohdon ja valtionhallinnon tiedon tarvetta ja siten kaikkia suomalaisia. On meidän kaikkien etu, että Kiinan toimet ymmärretään ja ennakoidaan oikein. Tämä mahdollistaa myös maidemme välisen yhteistyön kehittämisen.

Raporttia kirjoittaessa yritän myös muistaa, että lukijoiden aika on kortilla ja tiiviys valttia. Kiinalainen kaunopuheisuus tulee typistää suomalaiseen ”suoraan asiaan” -tyyliin. Moni asia on Pekingistä käsin kiehtova, mutta Suomen mittakaavassa detalji. Vaikuttavimpia ovat raportit, joita luetaan.

Kun raportti on valmis ja lähetä-nappia painettu, on aika kääntää katse muihin raporttialkioihin, joita on samaan aikaan vireillä useita. Tietysti pakkaa sekoittavat vielä äkilliset reaalipolitiikan tapahtumat: joku on vaikkapa bongannut Pohjois-Korean Kim Jong-unin junan Pekingin rautatieasemalla!

Raportoinnin rinnalla kulkee myös vaikuttaminen – siinä kuitenkin aihe toiseen blogitekstiin.