Mao Zedong sanoi jo aikanaan: ”Kun tuhoaa vanhan, alkaa uusi aikakausi.” Tiedä häntä, pitääkö tämä suoranaisesti paikkansa, mutta Kiinassa perinteet saavat usein väistyä uuden strategian tieltä.

Kun kansainvälinen Olympiakomitea kaksi vuotta sitten myönsi Pekingille 2022 talviurheiluolympialaiset, oli urheilua aktiivisesti seuraava maailma vähintäänkin hämmentynyt. Kazakstan ja Alma-Ata (nyk. Almaty) olivat vuosien saatossa tulleet tunnetuksi Keski-Asian talviurheilukeskuksena Kiinan loistaessa poissaolollaan. Olympiakomitean visiossa on kuitenkin näkynyt vahva aie tuoda nopeasti kaupallistuva Kiina ja sen jättimäiset resurssit yhdeksi maailman suurvalloista myös talviurheilun saralla.

Kiinalaista uhoa

Kisat saatuaan Kiina on edennyt määrätietoisesti ja niin perin kiinalaiselle tavalla. Keskushallinto päätti hankkia 300 miljoonaa uutta talviurheilun harrastajaa vuoteen 2022 mennessä. Samalla päätettiin mm. rakentaa 3 000 uutta jäähallia ja 800 uutta hiihtokeskusta sekä perustaa uusi jääkiekkoliiga. Ulkoapäin seurattuna potentiaali vaikuttaa huikealta ja summat ovat valtavilta. Tämä kaikki on kuitenkin jo perin tuttua mantraa viimeiseltä parilta vuodelta – Kiinalla riittää uhoa ja hypetystä, mutta konkreettia usein jää uupumaan.

Kahden viimeisen vuoden aikana paikalliset aktiviteetit Kiinassa eivät ole vastanneet odotettua talviurheilun nousua, vaan ne ovat vaikuttaneet enemmänkin tyhjältä uholta.  Toki muutamia pienempiä projekteja on aloitettu ja sopimuksiakin allekirjoitettu, mutta esimerkiksi Pekingiin perustettu KHL-joukkue ei nyt ihan vastaa oma uutta liigaa. Tässäkö tämä nyt sitten olikin, vai voiko tästä seurata vieä menestystarina?

Tyyntä myrskyn edellä

Olympialaisiin on vielä 4,5 vuotta aikaan. Väittäisin, että tyhjän ”uhon” sijaan kyseessä on ennemminkin tyyni myrskyn edellä ja tilanne muuttuu konkreettiseksi tekemiseksi jo hyvin pian. Kevään ja kesän aikana on ollut huomattavissa selvä strategian muutos ja Kiinan valtio on alkanut ulkoistaa toimintoja yksityisille kiinalaisille toimijoille.

Kunlun Redstar on saanut hoitaakseen kaikki Kiinan jääkiekkomaajoukkueet. Kansainvälinen hiihtoliitto, FIS on lyönyt hynttyyt yhteen Alisportin kanssa kehittääkseen hiihtourheilua Kiinassa. Beijing Enterprise Group on saanut tehtäväkseen kehittää Yanqingin laskettelu- ja kelkkailualueet. Tämä on täysin sama strategia, millä Kiina nostaa omaa jalkapallokulttuuriaan – valtion omistamat yritykset tekevät investoinnit ja suurimman osan työstä valtion nauttiessa menestyksen tuomasta huomiosta.

Jokerina yhtälössä on myös tulevana syksynä pidettävä Kiinan 19. kommunistisenpuolueen puoluekokous, jossa valitaan uudet johtajat ja politbyroo. He ohjaavat Kiinaa seuraavat 5 vuotta. Talviolympialaisten lisäksi tälle kaudelle sijoittuu myös Kiinan kommunistisenpuoleen 100-vuotisjuhla vuonna 2021. Molemmat ovat tilaisuuksia, missä Kiina haluaa näyttää maailmalle omaa osaamistaan. Paineet menestyksen saavuttamiseksi siis kasvavat.

Suomi tiukassa kilpailussa

Kilpailu talviurheilumarkkinoista kovenee ja keskittyy yhä enemmän Pekingin ja Shanghain ulkopuolelle, esimerkiksi Heilongjianiin, Jiliniin ja Sisä-Mogoliaan. Suomen lisäksi näitä markkinoita hamuavat myös Norja, Itävalta ja Kanada, jotka panostavat vahvasti saadakseen kasvatettua markkina-osuuttaan Kiinassa ja näin vahvistettua talviurheilun vientiään.

Suomi yrittää pysyä mukana tässä kilpailussa, vaikkei Suomen valtiolla ole käytettävissään samanlaisia resursseja kuin kilpailijoillaan. Siksi suomalaiset lähestyvät asiaa toisesta näkökulmasta: laajemman kansallisen yhteystyön kautta. Meidän mallissamme valtio, eli käytännössä Team Finland (tulevaisuudessa Business Finland) yhteistyössä kaupallisten toimijoiden kanssa, kehittää kiinalaista talviurheilua sekä kaupallisista että urheilullisista lähtökohdista, yhdessä suomalaisten yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Yhteistyöllä tuloksiin

Yhteistyö on mielenkiintoinen termi. Sitä käytetään paljon, mutta ainakin kaupallisessa mielessä sitä harrastetaan vähemmän. Ilman yhteistyötä meidän on kuitenkin hyvin vaikeaa myydä laajempia kokonaisuuksia, kuten suomalaista talviurheiluosaamista. Uhkana on tällöin jäädä marginaaliseksi toimijaksi, muiden viedessä suurimmat projektit.

Kilpailussa on sekä voittajia että häviäjiä ja roolien arvaaminen ennalta on hyvin vaikeaa. Suomella on hyvät lähtökohdat, sillä vuonna 2019 Kiinassa pidetään Kiina–Suomi-talviurheilun yhteistyövuosi. Sen myötä pääsemme edistämään suomalaista osaamista laajasti ympäri Kiinaa ja ottamaan isompia osuuksia Kiinan valtavasti kasvavista talviurheilumarkkinoista.

Kiinan talviurheilumarkkinoilla on nyt nähty uho. Talviurheilun nousu Kiinassa on kuitenkin alkamassa ja muutokset ovat todella nopeita. Olkaamme siis valmiita kehittämään uusia ja erilaisia yhteistyömuotoja oman menestyksemme saavuttamiseksi. Käytetään kansallisen yhteistyön voimaa edistäessämme suomalaisen osaamisen vietiä maailmalle.