Suurlähetystössä työskentelyn antoisa tehtävä on edistää Suomen ulkopoliittisia prioriteetteja kohdemaissa. Kiinassa tämä tarkoittaa esimerkiksi ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistämistä.
”Jokaisella tulee olla oikeus päättää itse haluamansa lapsimäärä – myös maissa, joissa väestön ikääntyminen on haaste”, korostimme YK-järjestö UNFPA:n kanssa järjestämässämme tilaisuudessa.
Yhteinen haaste
Ikääntymisen haaste on yhteinen, sekä Suomessa että Kiinassa syntyi viime vuonna historiallisen alhainen määrä vauvoja. Molemmissa maissa lisääntymisaste on alle väestön uusiutumistason (Kiinassa 1,6 lasta ja Suomessa 1,8 lasta naista kohden). Tämä on herättänyt huolta ja aiheellista keskustelua huoltosuhteen kasvusta ja yhteiskunnan palveluista, erityisesti vanhusten hoidosta.
Pekingissä 16.1. järjestetyssä tilaisuudessa halusimme innostaa kiinalaisia pohtimaan lastentekoon kannustavia ratkaisuvaihtoehtoja, jotka kunnioittavat naisten ja miesten oikeutta päättää omasta lisääntymisestään. Näkemysten jakaminen oli mielenkiintoista.
Paine lastentekoon kasvaa Kiinassa
UNFPA:n edustaja Babatunde Ahonsi oli huolestunut kiinalaisnaisiin nyt kohdistuvasta painostuksesta huolehtia väestön lisääntymisestä. Paine kohdistuu erityisesti naisiin, koska heitä on yhden lapsen politiikan myötä selvästi miehiä vähemmän. Siirtyminen yhden lapsen politiikasta kahden lapsen politiikkaan vuonna 2016 ei ole tuonut toivottua syntyvyyden kasvua. Kiinan väestö saavuttaa huippunsa 2029. Patistus lastentekoon lisääntyy – onpa esitetty jopa lisäveroa lapsettomille naisille.
Suomalaisia esimerkkejä
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen muistutti, ettei hallinto voi ohjailla kansalaisia, mutta laeilla, politiikoilla ja yhteiskunnan palveluilla voidaan edistää perheen ja uran yhdistämistä. Näitä pohditaan Suomessakin. Meillä toimivia käytäntöjä ovat olleet muun muassa perhevapaat, äitiyspakkaus ja ilmaiseksi tarjottava lämmin kouluruoka.
Virolainen korosti myös kansalaisjärjestöjen roolia yhteiskunnan palveluiden rinnalla. Erityisenä huolena Kiinassa Virolainen nosti esiin tyttösikiöiden abortoinnin. Käytäntöä valitettavasti vielä esiintyy, vaikka se onneksi on jo vähenemässä.
Kiinalaisia ratkaisuja etsimässä
Kiinalaisista hallinnon, akatemian, kansalaisjärjestöjen ja yrityskentän edustajista koostuva paneeli pohti ratkaisuvaihtoehtoja Kiinan tilanteeseen. Lapsentekopäätöksen tulisi olla vapaaehtoinen ja tietoon pohjautuva. Erityisinä epäkohtina nostettiin esiin yksinhuoltajien ja seksuaalivähemmistöjen epäkelpoisuus vanhemmiksi valtion silmissä. Myöskään suuria perheitä ei tunnusteta. Nämä lapset jäävät Kiinassa usein edelleen ”paperittomina” yhteiskunnan ulkopuolelle.
Valtiolta peräänkuulutettiin lisää tietoa ja tukea. Avioliittojen määrä on vähentynyt ja avioliiton solmimisikä noussut. Synnyttäjien keski-iän noustessa tarvitaan lapsettomuushoitoja. Samalla tulisi lievittää perheen perustamista lykkäävien nuorten epävarmuutta tulevaisuudesta. Moni nuori nainen pelkää uran, tulojen ja oman elämän menetystä. Kiinassa lapsenkasvatus on kallista ja hoitopaikkoja vähän.
Muutoksia toivottiin lakien ja palveluiden lisäksi asenteisiin, muun muassa kotitöiden jakamiseen (naiset tekevät 70 %). Miehiä tulee kannustaa hoitamaan lapsiaan. Hallinnon lisäksi lapsentekopainetta tulee vanhemmilta, eritoten miehen vanhemmilta. Pitäisi luoda suotuisampi ilmapiiri ja lisätä taakanjakoa ja perheen solidaarisuutta.
Koulujen ohella myös vanhempien on huolehdittava lastensa valistamisesta lisääntymisasioissa, aihe on edelleen tabu. Myös raskaudenehkäisystä tulee puhua avoimesti ja kondomeja tulisi olla myyntiautomaateissa kouluissa ja baareissa.
Lapsettomia naisia pidetään yhä itsekkäinä ja moraalittomina (jopa paholaisina!). Tarvitaan lisää ymmärrystä eri ratkaisuille ja kokonaisvaltaista tukea.