Japanilaiset lähettivät yli tuhat vuotta sitten nuoria miehiä opintomatkalle Kiinaan jopa vuosikymmeniksi tuomaan sivistystä kotimaahan. Eräs osa sivistystä oli puutarhojen suunnittelu.

Japani ei ollut ainoa maa, jossa kiinnostus kiinalaisiin puutarhoihin heräsi. Englantilainen maisemapuutarha levisi 1700-luvun alussa Eurooppaan korvaten barokkipuutarhojen täsmällisen geometrian.

Mallia oli otettu Kiinasta.

Vesielementit, kivet, varta vasten rakennetut vuorijäljitelmät, solisevat purot, luonnon jäljittely – kaikkea löytyi idästä.

Idän Venetsiaksi kutsuttu Suzhou sykähdyttää

Perinteistä puutarhataidetta voi yhä ihailla Kiinan kaupungeissa.

Kanaalien ja Yangtse-joen halkoman Suzhoun vanhat ja osin Ming-dynastian aikaiset puutarhat sykähdyttävät yhä kävijää. Suurin osa näistä Shanghain lähellä sijaitsevista puutarhoista on ollut yksityisiä.

Käynti tässä Unescon maailmanperintökohteessa on pakollinen puutarhataiteen rakastajalle.

Auringontemppelin puisto

Asun Pekingissä. Kävelen kadun yli ja olen puistossa, jonka nimeä en osaa sanoa pitkän harjoittelun jälkeenkään. Eurooppalaisittain nimi kirjoitetaan Ritan, mutta on turha kuvitella, että kukaan ymmärtäisi sanaa näin lausuttuna. ”Rzhrzhyitön” on lähellä oikeaa ääntämistä.

Ritan-puisto on lempipuutarhani.

1600-luvulla täällä palvottiin aurinkoa (Ritan tarkoittaa auringontemppeliä). Jäljellä on yhä vaalea, pyöreä alttari puiston keskellä.  1960-luvulla alue muutettiin puolueen suosiollisella avustuksella ”eliittipuistoksi”. Nyt se on kaiken kansan leikkipaikka.

Tekovuoret, lootus-lammet, kivisillat, teehuoneet ja kukkaistutukset vaihtelevat salaperäisten, kiemurtelevien kujien ja hämärien, piilossa pysyvien pikku alueiden välillä. Puisto on pieni, viidessätoista minuutissa ympäri kävelty, mutta eksyn yhä sen labyrinttimaisilla käytävillä.

Tässä puutarhassa kauneus ei ole kuitenkaan tärkeintä. Tärkeintä on elämä.

Risteileviä kujia samotessa törmää yhä uusiin ihmetyksen aiheisiin. Tuolla mies tanssii yksin valssia Shoshtakovitshin musiikin tahdissa. Tuolla vanhukset pelaavat kivipöydällä korttia ja vähän nuoremmat pingpongia. Puiden katveessa on naisten Tai Chi -ryhmä, ja kung-fu-potkija on vieressä. Siellä täällä joku meditoi seisten, mutisten itsekseen ja tuijottaen kaukaisuuteen. Yhteislaulua paviljongissa. Sopraano vuoren huipulla. Yksi hakkaa päätään puuhun, toinen kävelee takaperin puun ympäri loputtomasti.

Tulen Ritan-puistosta aina takaisin sekä puutarhataiteesta esteettisesti tyydyttyneenä että iloisena kiinalaisen, välittömän elämännautiskelun näkemisestä.