Uusi vanha valtakunta

Kiinassa muistetaan usein mainita maan viisituhatvuotinen historia. Rikkaasta kulttuuriperinnöstä sietääkin olla ylpeä, ja sen ansiosta matkailijat niin kotimaasta kuin kauempaa saavat ihastella ainutlaatuisia historiallisia nähtävyyksiä kautta maan. Mutta pikavauhtia kehittyvässä nyky-Kiinassa historia havisee usein kumman muovisesti.

Tai’erzhuangin turistirysä

Keväällä 2015 kiinalainen ystäväni vei minut katsomaan kuuluisaa nähtävyyttä, Tai’erzhuangin vanhaa kaupunkia Shandongin provinssissa. Kiinan Keisarinkanavan varrella nököttävä kaupunki kukoisti Ming- ja Qing-dynastioiden aikaan.

Tai'erzhuangin vanhan kaupungin portti. Kuva: Ari-Joonas Pitkänen.
Tai’erzhuangin vanhan kaupungin portti. Kuva: Ari-Joonas Pitkänen.

Kaupungissa ei arkena ollut tungosta, mutta matkamuistomyymälöiden runsaus kieli sesonkien turistirysästä. Ihmettelin erään ravintolan edessä seisovaa alpakkaa, jonka tehtävä oli kuulemma houkutella asiakkaita. Kaupunki oli suurehko ja monin paikoin näyttävä, mutta vanhaksi se vaikutti sangen uudenkarhealta.

Internet kertoi syyn kaupungin kaupalliselle kliinisyydelle: se oli pamauteltu raunioiksi Kiinan-Japanin sodassa 1930-luvulla, ja käytännössä koko nykyinen kaupunki on rakennettu tyhjästä parissa vuodessa 2000-luvulla. Jälleenrakentamisen totaalisuutta ei opasteissa avattu, ja tokkopa sitä moni turisti alpakoiden, baarien ja matkamuistojen keskellä jaksaa miettiäkään. Vuonna 2012 paikka sai Kiinan asteikolla toiseksi korkeimman AAAA-turistikohdeluokituksen, ja lähimaastoon alkoi putkahdella viiden tähden hotelleja.

Vierailijoita houkutteleva vetonaula Tai'erzhuangissa. Kuva: Ari-Joonas Pitkänen.
Vierailijoita houkutteleva vetonaula Tai’erzhuangissa. Kuva: Ari-Joonas Pitkänen.

Rakennusten historianharmaa maalipinta oli siis hädin tuskin kuivunut, kun vierailin paikalla. Uusi vanha nähtävyys oli syntynyt. Tänä päivänä vastaavanlaisia kohteita tehtaillaan alati ympäri Kiinaa.

Asuinalueen entisöinti pekingiläisittäin

Tai’erzhuang palasi tänä keväänä mieleeni, kun tutustuin nykyiseen asuinalueeseeni Pekingissä. Perinteisellä mutta remontoidulla alueella sijaitseva kiinalaistyylinen asumus oli vaikuttanut houkuttelevalta. Sijainti Ming-dynastian keisarillisen alueen sisällä lisäsi kiehtovuutta. Pikkuhiljaa aloin kuitenkin jälleen kiinnittää huomiota paikan moderniin sivumakuun.

Modernisoitu hutong-asuinalue Pekingin keskustassa. Kuva: Ari-Joonas Pitkänen.
Modernisoitu hutong-asuinalue Pekingin keskustassa. Kuva: Ari-Joonas Pitkänen.

Sain selville, että keskeisen sijaintinsa vuoksi alue oli valittu 2000-luvun alussa malliprojektiksi Pekingin rapistuneiden historiallisten asuinalueiden entisöinnille. Mutta alueen ”entisöinti” tarkoittikin lähes kaikkien alkuperäisten rakennusten korvaamista vanhalta näyttävillä mutta uusilla taloilla. Betonirunkoihin läpsittiin tiililtä näyttävät kaakelit. Kapeita kujia levennettiin, jotta autoille saatiin parkkiruudut.

Ympäri Pekingiä perinteisten hutong-korttelien purkaminen on kiihtynyt. Tilalle nousee yleensä kerrostaloja tai puhtoisia kopioita vanhasta.

Menneisyyttä etsimässä

Vaurastuva Kiina on herännyt historiansa arvokkuuteen, mutta usein mennään bisnes edellä. Historiallisia kohteita kyllä riittää, mutta antiikin sijaan monesti tarjolla on betonista valettuja jäljitelmiä. Maan sekasortoisen historian ja nopean nykykehityksen huomioiden tilanne on tietysti myös ymmärrettävä. Moni vanha kohde on tuhoutunut sodissa tai päässyt vaarallisen huonoon kuntoon.

Etsivä kuitenkin löytää. Vuosisatojen kuluessa kiinalaiset rakensivat maansa suojaksi muurin, joka on niin pitkä, ettei sitä noin vain kaakeloida uudelleen. Taannoisella vierailulla Kiinan muurille Panlongshaniin vastassa olikin autuaan autenttinen autious. Historian ystävä toivoo, että menneisyys näyttäisi tältä myös tulevaisuudessa.

Kiinan muuri Panlongshanissa. Kuva: Ari-Joonas Pitkänen.
Kiinan muuri Panlongshanissa. Kuva: Ari-Joonas Pitkänen.

Ari-Joonas Pitkänen

Kun aikanaan yliopistolla päätin opiskella uuden kielen, valinta osui kiinaan. Kyseinen päätös on näkynyt vahvasti sen jälkeisissä edesottamuksissa: vaihto-opiskelua Pekingissä, gradututkimusta Taiwanilla, reissaamista ympäri Aasiaa, ja nyt viittä vaille valmis Itä-Aasian tutkimuksen maisterintutkinto. Viimeksi mainitun puitteissa suoritan korkeakouluharjoittelua Pekingin suurlähetystön poliittisessa tiimissä.

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.