EU ja OECD kiinnittävät huomiota Suomen koulutustasoon

3

Seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomi siirtyy EU-maiden kärkijoukosta lähelle keskijoukkoa, kun tarkastellaan koko työikäisen väestön koulutustasoa.

Suomessa, joka yhä tunnetaan maailmalla koulutuksen ja osaamisen korkeasta tasosta, on viime vuosina keskusteltu koulutustason noususta ja sen hidastumisesta, sekä niiden mahdollisista vaikutuksista työmarkkinoilla. Erityiskysymyksenä on keskusteltu siitä, miten Suomen tilanne eroaa muista kehittyneistä maista. Tähän keskusteluun ovat heti vuoden alussa tulleet osallistuneiksi niin OECD kuin Euroopan komissiokin. Suomi poikkeaa EU- ja OECD- maiden yleisestä suuntauksesta, jossa työvoimasta on tulossa yhä korkeammin koulutettua.

OECD julkisti Helsingissä tammikuun lopussa Suomen talouskatsauksen. Katsaus kiinnitti huomiota siihen, että myös Suomen koulutustaso on korkea, mutta edistys on hidastunut ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nuorissa ikäryhmissä on OECD-keskiarvon alapuolella.

Työikäisten koulutustason nousu hidastuu

Työikäisessä väestössä koulutustason nousu kuitenkin jatkuu senkin jälkeen kun koulutustason nousu nuorissa ikäryhmissä pysähtyy. Nousu jatkuu niin kauan kuin työmarkkinoille tulee koulutetumpia ikäluokkia kuin niiltä poistuu. Suomessa nousu pysähtyi nuorissa ikäluokissa 1990-luvun lopussa ja 1970-luvun lopulla syntyneet ikäluokat näyttävät jäävän koulutetummiksi kuin 1980-luvulla syntyneet. Kun tulijoiden koulutustaso on vakiintunut jo 1990-luvulla, mutta eläkkeelle jäävien koulutustaso noussut nopeasti, työikäisen väestön koulutustason nousu hidastuu jatkuvasti.

Koko väestön koulutustason nousun hidastumiseen kiinnitti huomionsa helmikuun lopussa Euroopan komissio: ”Suomi poikkeaa EU:n yleisestä suuntauksesta, jossa työvoimasta on tulossa yhä korkeammin koulutettua. Vuoteen 2025 mennessä korkea-asteen koulutuksen saaneen työvoiman osuuden ennustetaan Suomessa laskevan 37,1 prosenttiin, kun se oli 39,2 prosenttia vuonna 2013.”

Komission arvio perustuu Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefopin ennakointiin, jossa on ennustettu sekä työvoiman että työmarkkinatarpeen kehitystä EU-maissa, Norjassa, Sveitsissä ja Islannissa.

2000-luku toi muutoksen

Kasvun pysähtyminen vaikuttaa varsin nopeasti Suomen sijoittumiseen kansainvälisessä vertailussa, koska koulutustaso nousee nopeasti lähes kaikissa kehittyneissä (ja vähemmän kehittyneissä maissa).

Nuorissa ikäryhmissä suhteellinen asemamme muuttui hieman 1990-luvun aikana eräiden koulutustasoaan nopeasti nostaneiden maiden noustua Suomen ohitse. Varsinainen suuri muutos on kuitenkin tapahtunut 2000-luvulla, kun OECD- ja EU-maiden pääjoukot ovat saavuttaneet ja suurelta osin ohittaneet Suomen nuorten ikäryhmien koulutustasossa.

Nyt odotettavissa on, että sama kehitys tapahtuu koko työikäisessä väestössä. Lähes kaikissa maissa nuoret ikäryhmät ovat huomattavasti vanhempia ikäryhmiä koulutetumpia, minkä seurauksena koulutustason nousu jatkuu vahvana vielä pitkään. Suomen työikäisen väestön vakiintuessa odotettavissa on, että seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomi siirtyy koko työikäisen väestön koulutustasossa EU-maiden kärkijoukosta lähelle keskijoukkoa.B 160316

vaaleansininen = Suomi

Kommentit

Jussi-Pekka Teini 6 kuukautta sitten

Olen kuullut saman ennusteen moneen kertaan, mutta en edelleenkään ymmärrä miksi koulutustason lasku realisoituu niin nopeasti kuin mitä ennusteet näyttävät. Mikäli koulutustason nousu on jatkunut 1990-luvulle asti, vaikkakin 1990-lukua lähestyessä yhä hitaammin, koulutustason tulisi ymmärtääkseni edelleen nousta kunnes 1990-luvun korkeakouluttautuneet alkavat jäädä eläkkeelle. Vaikka he valmistuisivat keskimäärin vasta 30-vuotiaana ja jäisivät eläkkeelle jo 65-vuotiaina, kasvun taitekohdan tulisi näkyä aikaisintaan vasta 2025. Muutoinhan muutosta täytyy selittää muut tekijät, kuten aivovuoto, korkeakoulutettujen lyhyempi elinaika (joka taitaa olla vahvasti epätosi) tai muu vastaava tekijä.

Aleksi Kalenius Aleksi Kalenius 6 kuukautta sitten

Kansallisten tietojen perusteella tehdyissä ennusteissa näyttäisi siltä että lopullinen hidastuminen tapahtuisi vasta 2020-luvun alkuvuosina. Ennuste onkin hieman optimistisempi kuin Cedefopin, jolla vaakaviiva alkaa aiemmin. Cedefopin ennusteen pohjalla on myös työvoimatutkimuksen data, joka antaa Suomen koulutustason hieman korkeampana kuin kansallinen rekisteriaineisto.

Kasvuvauhdin hidastuminen koko työikäisessä väestössä tapahtuu asteittain ja kasvuvauhti on jo hidastunut varsin olennaisesti, kun koulutustasoero nuorten ja vanhempien ikäryhmien välillä on kaventunut. Nyt korkeasti koulutettujen työikäisten määrä kasvaa vajaalla 10 000 vuodessa kun 1990-luvun keskiarvo oli 23 500.

Tällä hetkellä eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on 35–39-vuotiaassa ikäryhmässä, jossa heitä on 157 000. Eläkeikään saapuvia 60–64-vuotiaita korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 45 000 vielä vuonna 1999, mutta vuonna 2014 noin 115 000. Kymmenen vuoden kuluttua eläkeikään saapuvissa nykyisissä 50–54-vuotiaissa heitä on jo 148 000.

Perkele, en enää vaikene työttömyydestä! - Ämmät 6 kuukautta sitten

[…] on työttömyyden syistä leikkausten lisäksi vielä yksi arvaus: Ulkoministeriön blogin mukaan Suomen koulutuksen taso on pudonnut dramaattisesti. Näyttäisi siltä, että 1970-luvulla […]

Leave a Reply