Työttömien tohtoreiden määrän noustua viime aikoina ovat keskusteluun nousseet kysymykset tohtorinkoulutuksen määrästä ja tohtoreiden työllistymisestä. Keskustelu ei ole uusi, mutta poikkeuksellinen taloustilanne, siihen liittynyt tutkimustoimintaan suuntautuneen rahoituksen vähennys sekä taloustilanteen työllisyysvaikutusten leviäminen myös korkeakoulutettuihin ovat nostaneet tohtorit aiempaa selvemmin esille.

Miltä tohtoreiden tilanne sitten näyttää? Seuraava kuva on väistämättä hieman jäljessä ajastaan, koska tilastot eivät kuvaa nykyhetkeä ja näytä aivan viimeaikaisinta kehitystä.

Aiemmin olen jo kirjoittanut siitä, että vaikka tutkijoiden määrä on meillä kansainvälisesti hyvin korkea, jäämme tutkijakoulutettujen osuudessa kehittyneiden maiden kärjestä. Sveitsi on vertailussa aivan omassa luokassaan, mutta Yhdysvalloissa ja Ruotsissakin tohtoreiden osuus väestöstä on yli 30 % korkeampi kuin meillä.

Tohtorityöttömyyden noustessa keskusteluun on Suomessakin kannettu huolta siitä, ettei tohtoreiden osaamista tunnisteta korkeakoulusektorin ulkopuolella ja siksi tohtorit eivät työllisty erityisesti yksityiselle sektorille. Onpa joskus jopa pelätty, että ”yliopistojen ja muun tutkimustyön ulkopuolista tarvetta tohtoreille ei näytä juuri olevan.”

Kansainvälinen vertailu antaa tästä ongelmasta varsin erilaisten kuvan. Koulutussektorilla tohtoreista työskentelee OECD-tilastojen mukaan Suomessa 34,5 % tohtoreista kun OECD-maiden keskiarvo on 36 %. Koulutuksen, terveydenhuollon ja julkishallinnon aloille tohtoreista työllistyy Suomessa noin 58 % ja OECD-maissa keskimäärin 61 %. Kansainvälisesti vertaillen Suomi on onnistunut Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa paremmin tohtoreiden työllistämisessä perinteisten tohtorialojen ulkopuolelle.

Tohtorikoulutus on tähän saakka kannattanut taloudellisesti hyvin. Tohtorityöttömyys on ollut hyvin pientä ja työllisyysaste korkea. Työttömyyslukujen nousu on ennen nykytaantumaa kertonut lähinnä tohtorimäärän lisääntymisestä, ei tohtoreiden työttömyysriskin kasvusta. Työllistymisen laatu on ollut korkea ja tutkinto on keskimäärin tuonut varsin merkittävän palkanlisän. Millään alalla tohtorikoulutus ei ole laskenut työllisyysastetta tai palkkaa. Vuoden 2014 palkkarakennetietojen mukaan tutkijakoulutetut ansaitsivat kuukaudessa noin 1 000 euroa enemmän kuin maisterintutkinnon suorittaneet ja 2 000 euroa enemmän kuin kandidaattitason tutkinnon suorittaneet. Toisen asteen tutkinnon suorittaneet ansaitsivat kuukaudessa 56 euroa enemmän kuin peruskoulun varassa olevat.

Vaikean taloustilanteen vaikutusta tohtoreiden asemaan pysyvämmin on vaikea arvioida. Työmarkkinoiden rakennemuutos on tähän saakka vaatinut yhä korkeammin koulutettuja osaajia. Finanssikriisin seuraukset ovat olleet raskaimmat vähiten koulutetuille ja ammattirakenne on Suomessakin painottunut yhä korkeampaa osaamista vaativiin tehtäviin. Kaikki tämä puhuisi tohtoreiden puolesta työmarkkinoilla. Mutta vasta aika kertoo.