Suomi maistereiden keskikastissa

2

Suomessa yliopisto-opinnot tähtäävät pääosin ylempään korkeakoulututkintoon. Tätä on pidetty sekä vahvuutena että heikkoutena suhteessa maihin, joissa työmarkkinoille siirrytään pääosin kandidaattitason koulutuksella.

Tänään julkaistu Education at a Glance (EAG 2015) kertoo ensimmäistä kertaa koulutusrakenteesta uuden ISCED 2011 -koulutusluokituksen mukaan ja mahdollistaa ensi kertaa maisterimäärien kansainvälisen vertailun. Valitettavasti tiedot maisteriosuuksista ovat osin puutteellisia ja mm. Etelä-Korea ja Japani, joissa korkeasti koulutettujen osuudet ovat OECD:n korkeimpia, puuttuvat joukosta.

Työikäisessä väestössä (25–64-vuotiaat) vähintään maisterintutkinnon suorittaneiden osuus Suomessa (14,6 %, sija 10/31) on hieman korkeampi kuin EU21-keskiarvo (13,8 %) ja OECD-keskiarvo (12,4 %). OECD-vertailun kärkimaat Luxemburg, Puola ja Viro ylittävät 21 % rajan, johon on Suomessa matkaa noin 160 000 maisterintutkintoa. Suomessa suoritetaan vuosittain hieman alle 15 000 ylempää korkeakoulututkintoa.

Blogi 151124-4

Naisten korkea koulutustasomme näkyy korkeampana osuutena ja sijoituksena kuin miehillä (16,4 %, sija 8) ja nousuna selvemmin sekä OECD:n (12,8 %) ja EU21:n (14,5 %) edelle. Miehissä me sijoitumme (12,9 %, 12. sija) koko työikäisessä väestössä EU21:n (13,0 %) ja OECD:n (12,0 %) väliin kun Luxemburgissa osuus on 24,0 % ja Sveitsissä 23,4 %.

Tulevaisuuden kannalta kiinnostava on nuori ikäryhmä 25–34-vuotiaat, jota OECD käyttää kertomaan tulevaisuudessa odotettavasta koulutustasosta. Varsin poikkeuksellisesti vähintään maisterintutkinnon suorittaneiden osuus on meillä 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä alhaisempi kuin koko työikäisessä väestössä (14,0 %, sija 16).

Tällä osuudella me jäämme alle sekä OECD-keskiarvon (14,4 %) että EU21-keskiarvon (16,8 %). Ero kärjen Puolaan (31,2 %) ja Luxembourgiin (26,4 %) varsin huomattava.

Blogi 151124-3

Suomessa opintojen aloittamisen viivästyminen ja hitaat opinnot johtavat korkeaan valmistumisikään. Meille onkin usein hyödyllistä tarkastella 30–34-vuotiaita muille maille tavanomaisten 25–34-vuotiaiden sijaan. Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuksissa tällä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä. 30–34-vuotiaista vähintään maistereiden osuus on Suomessa 18,1 %, (sija 13), mikä on hieman alle EU21-tason (18,9 %) ja hieman yli OECD-tason (16,5 %).

Ero korkeiden maisteriosuuksien maihin on myös suuri. Ero kärjen Puolaan (32,9 %) vastaa hieman alle 50 tuhatta 30–34-vuotiasta lisämaisteria.

Blogi 151124-5

Tilanne näyttäisi olevan muuttumassa, koska maisteriosuudet ovat monissa OECD-maissa nousussa. Suomessa vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on kansallisten tietojen (väestön koulutusrakenne) perusteella ohittanut huippunsa nuorissa ikäluokissa. 25-29-vuotiailla osuus oli korkeimmillaan vuonna 2008 (2008 10,4 %, 2014 9,1 %) ja saman kohortin ikääntyminen näkyy osuuden kääntymisenä laskuun 30-34-vuotiaissa vuonna 2013.

Koko työikäisessä väestössä vähintään maistereiden osuus jatkaa meillä nousuaan, koska eläkkeelle jäävissä ikäryhmissä maistereiden osuus on yhä nuoria ikäryhmiä matalampi.Blogi 151124-2

Kommentit

AutoMotive 5 vuotta sitten

Tulevaisuudessa graafeissa tulee varmaankin näkymään myös koulutettujen pako muihin maihin – kiitos vallitsevan hallituspolitiikan.

Aleksi Kalenius 5 vuotta sitten

Kuten ETLAn tuore raportti (http://www.etla.fi/julkaisut/tyon-murros-riittaako-dynamiikka/, s 65) näyttää, työmarkkinat vaativat yhä enemmän muodollista koulutusta. Korkeasti koulutettujen määrän kasvu taas on hidastunut selvästi. Tarvetta osaamiselle siis on, mutta tarjonta ei kasva kuten ennen. Mitään koulutettujen heikosta työmarkkinatilanteesta johtuva joukkopako ei siksi ole kovinkaan todennäköinen.

Leave a Reply