Suomessa yliopisto-opinnot tähtäävät pääosin ylempään korkeakoulututkintoon. Tätä on pidetty sekä vahvuutena että heikkoutena suhteessa maihin, joissa työmarkkinoille siirrytään pääosin kandidaattitason koulutuksella.

Tänään julkaistu Education at a Glance (EAG 2015) kertoo ensimmäistä kertaa koulutusrakenteesta uuden ISCED 2011 -koulutusluokituksen mukaan ja mahdollistaa ensi kertaa maisterimäärien kansainvälisen vertailun. Valitettavasti tiedot maisteriosuuksista ovat osin puutteellisia ja mm. Etelä-Korea ja Japani, joissa korkeasti koulutettujen osuudet ovat OECD:n korkeimpia, puuttuvat joukosta.

Työikäisessä väestössä (25–64-vuotiaat) vähintään maisterintutkinnon suorittaneiden osuus Suomessa (14,6 %, sija 10/31) on hieman korkeampi kuin EU21-keskiarvo (13,8 %) ja OECD-keskiarvo (12,4 %). OECD-vertailun kärkimaat Luxemburg, Puola ja Viro ylittävät 21 % rajan, johon on Suomessa matkaa noin 160 000 maisterintutkintoa. Suomessa suoritetaan vuosittain hieman alle 15 000 ylempää korkeakoulututkintoa.

Naisten korkea koulutustasomme näkyy korkeampana osuutena ja sijoituksena kuin miehillä (16,4 %, sija 8) ja nousuna selvemmin sekä OECD:n (12,8 %) ja EU21:n (14,5 %) edelle. Miehissä me sijoitumme (12,9 %, 12. sija) koko työikäisessä väestössä EU21:n (13,0 %) ja OECD:n (12,0 %) väliin kun Luxemburgissa osuus on 24,0 % ja Sveitsissä 23,4 %.

Tulevaisuuden kannalta kiinnostava on nuori ikäryhmä 25–34-vuotiaat, jota OECD käyttää kertomaan tulevaisuudessa odotettavasta koulutustasosta. Varsin poikkeuksellisesti vähintään maisterintutkinnon suorittaneiden osuus on meillä 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä alhaisempi kuin koko työikäisessä väestössä (14,0 %, sija 16).

Tällä osuudella me jäämme alle sekä OECD-keskiarvon (14,4 %) että EU21-keskiarvon (16,8 %). Ero kärjen Puolaan (31,2 %) ja Luxembourgiin (26,4 %) varsin huomattava.

Suomessa opintojen aloittamisen viivästyminen ja hitaat opinnot johtavat korkeaan valmistumisikään. Meille onkin usein hyödyllistä tarkastella 30–34-vuotiaita muille maille tavanomaisten 25–34-vuotiaiden sijaan. Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuksissa tällä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä. 30–34-vuotiaista vähintään maistereiden osuus on Suomessa 18,1 %, (sija 13), mikä on hieman alle EU21-tason (18,9 %) ja hieman yli OECD-tason (16,5 %).

Ero korkeiden maisteriosuuksien maihin on myös suuri. Ero kärjen Puolaan (32,9 %) vastaa hieman alle 50 tuhatta 30–34-vuotiasta lisämaisteria.

Tilanne näyttäisi olevan muuttumassa, koska maisteriosuudet ovat monissa OECD-maissa nousussa. Suomessa vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on kansallisten tietojen (väestön koulutusrakenne) perusteella ohittanut huippunsa nuorissa ikäluokissa. 25-29-vuotiailla osuus oli korkeimmillaan vuonna 2008 (2008 10,4 %, 2014 9,1 %) ja saman kohortin ikääntyminen näkyy osuuden kääntymisenä laskuun 30-34-vuotiaissa vuonna 2013.

Koko työikäisessä väestössä vähintään maistereiden osuus jatkaa meillä nousuaan, koska eläkkeelle jäävissä ikäryhmissä maistereiden osuus on yhä nuoria ikäryhmiä matalampi.