Yliopistokoulutus kannattaa

OECD:n tuore Education at a Glance sisälsi koulutustiedot ensi kertaa uuden ISCED 2011 -luokituksen mukaisesti. Tiedot erottavat ensi kertaa alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon, mikä on suureksi hyödyksi myös koulutuksesta seuraavien taloudellisten hyötyjen tarkastelussa.

Tulkintaa rajoittaa yhä se, että tarkat tiedot ovat saatavilla vain osasta OECD-maita.

Parhaiten eri maista on saatavilla ansiotaso koulutusasteittaisen koulutusluokituksen mukaan. Kokonaisuutena korkea-asteen tutkinto tuottaa Suomessa noin puolet (48 %) korkeammat ansiot kuin toisen asteen tutkinto.

Osuus on hieman alempi kuin EU21-maissa (57 %) tai OECD-maissa (60 %) keskimäärin. Ansiohyöty on kuitenkin olennaisesti korkeampi kuin muissa pohjoismaissa, joissa hyöty jää 25–29 %:n tasolle.

A1

Valitettavasti asia ei ole näin yksinkertainen.

Vertailtaessa korkea-asteen tutkintojen tuottoa, suuri merkitys on korkeasti koulutetun väestön jakautuminen lyhyitä korkea-asteen tutkintoja, alempia korkeakoulututkintoja ja ylempiä korkeakoulututkintoja suorittaneisiin. Koulutuksen tuottama palkkataso on ylemmillä korkeakoulututkinnoilla huomattavasti korkeampi kuin alemmilla korkea-asteen tutkinnoilla. (Koerselman & Uusitalo)

Vanhassa ISCED-luokituksessa tarkinkaan erittely ei ollut riittävän tarkka luotettavan kuvan saamiseksi. Me olemme tienneet kansallisista aineistosta hyvin sen, että alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tuottama taloudellinen hyöty on hyvin eri tasolla. Vanhan luokituksen (ISCED 1997 ) mukaisessa kansainvälisessä vertailussa molemmat ovat olleet yhden luokan (5A) sisällä, mikä on vaikeuttanut vertailun tulkintaa.

Vanhan luokituksen luokka 5A, johon ylemmät ja alemmat korkeakoulututkinnot kuuluivat, oli Suomen osalta jatkuvassa sisäisessä muutoksessa. Muutos seurasi 1990-luvun ammattikorkeakoulu-uudistuksesta, jossa opistoissa järjestetty insinööri-, sairaanhoitaja- yms. koulutus, joka oli sijoitettu ISCED-luokituksessa luokkaan 5B, siirtyi luokkaan 5A. Tätä ennen luokassa 5A oli Suomessa ollut vain yliopistotutkintoja.

Kun ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus kasvoi aiemmin yliopistolta valmistuneista koostuneessa 5A luokassa, tutkintojen keskimääräinen tuotto laski vastaavasti.

Uuden ISCED-luokituksen mukaiset tarkemmat tiedot antavat kuitenkin aiempaa paremman kuvan siitä, kuinka hyvin koulutus Suomessa kannattaa muihin kehittyneisiin maihin verrattuna.

Kansainvälisesti ylemmät korkeakoulututkinnot lisäävät palkkaa varsin huomattavasti suhteessa alempiin korkea-asteen tutkintoihin. Maisterintutkinnon tuotto on selvästi korkein matalamman koulutus- ja elintason maissa kuin kehittyneemmissä maissa. Chilessä maisterit ansaitsevat yli 5,5-kertaisesti toisen asteen tutkinnon suorittaneiden palkan. Ero muihin OECD-maihin on erittäin huomattava. Toiseksi korkein tuotto on Unkarissa, jossa palkka on maisteritasolla 2,5-kertainen toisen asteen tutkinnon suorittaneisiin verrattuna.

151202

Suomi (indeksi 187) sijoittuu Kanadan ja Uuden Seelannin väliin. OECD-keskiarvon (210) yläpuolelle sijoittuvat OECD-maista vain Chile, Unkari, Yhdysvallat ja Israel. Tämä johtuu siitä, että OECD-keskiarvoa nostaa merkittävästi maisterintutkinnon hyvin korkea tuotto Chilessä (indeksi 564). Ilman Chileä OECD-maiden keskiarvo (188) sijoittuu Kanadan (189) ja Suomen (187) väliin.

Muihin pohjoismaihin verrattuna maisterintutkinnon tuotto on Suomessa hieman korkeampi. Tanskassa ja Norjassa ansiohyöty on 66 % (indeksi 166) ja Ruotsissa 51 % (indeksi 151).

Maisterintutkinnon Suomessa tuottama ansiohyöty on siis 1,3–1,7-kertainen muihin pohjoismaihin verrattuna. Maailmalta taakse jäävät myös mm. Iso-Britannia ja Australia.

Uuden ISCED-luokituksen mukainen tarkastelu näyttää, että ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon välillä on varsin merkittävä tuottoero. Keskimäärin tuottoero ylemmän ja alemman tutkinnon välillä on OECD-maissa 54 % toisen asteen tutkinnon suorittaneiden palkasta. Suomessa ero on hieman tyypillistä korkeampi (60 %). Tässä vaiheessa vertailua rajoittaa vielä se, että tiedot on saatu vain puolesta OECD-maista (17/34) ja OECD:n ulkopuolelta vain Brasiliasta.

A3

Kuten ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla, myös alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla koulutuksen taloudellinen tuotto on Chilessä 190 % (indeksi 290), mikä on selvästi muita OECD-maita korkeampi ja vaikuttaa voimakkaasti OECD-maiden keskiarvoon. Unkarissa alempi korkeakoulututkinto tuo 74 % ansiohyödyn.

Kun Chile poistetaan laskelmasta, OECD-maiden keskimääräinen palkkahyöty putoaa 57 prosentista 21 prosenttiin. Kuten tavallista, muut pohjoismaat jäävät Suomen taakse 11–16 % ansiohyödyllään.

Alimman korkea-asteen (jo poistunut opistoaste) tutkinto tuottaa meillä hyvin saman suhteellisen palkkatason kuin alempi korkeakoulututkinto. Käytännössä kyse on pitkälti siitä, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden ansiotaso on vastaava kuin aiemman opistoasteen tutkinnon suorittaneilla. Uudenkin luokituksen aikana ammattikorkeakoulu-uudistus vaikeuttaa alimman korkea-asteen ja alemman korkeakouluasteen tutkintojen vertailua. Jo poistuneen opistotutkinnon suorittaneet ovat keskimääräistä vanhempia, joten osa taloudellisesta tuotosta johtuu palkkatason noususta työuran aikana.

Alemman korkeakoulututkinnon, pääsääntöisesti ammattikorkeakoulututkinnon, suorittaneilla ongelma on päinvastainen kun kokoonpanossa painottuvat nuoremmat ikäryhmät. Tämä poikkeuksellinen ikärakenne vaikuttaa todennäköisesti myös kansainväliseen vertailuun, jossa ansiohyöty (29 %) on Suomessa verrattain korkea.

A4

Ylemmän korkeakoulututkinnon yksilölle tuottama taloudellinen hyötö näyttääkin olevan Suomessa varsin vertailukelpoinen yleiseen OECD-tasoon verrattuna. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla ansiohyöty jää yli 2/3 alemmaksi kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla, mutta senkin osalta päästään varsin tyypilliseen OECD-tasoon. Kaikissa maissa ylempi korkeakoulututkinto tuottaa merkittävästi paremman taloudellisen hyödyn kuin alempi tutkinto.

Ero on niin suuri, että korkea-astetta yhtenä kokonaisuutena käsittelevissä tilastoissa on hyvin merkittävää se, miten korkeasti koulutetut eri maissa jakautuvat eri koulutustasoille.

 

Leave a Reply