Olen lopettelemassa omaa kolmen vuoden pestiäni metsäneuvonantajana Dar es Salaamin lähetystössä. Tänä aikana Suomi on siirtynyt tukemaan istutusmetsätaloutta ja yksityissektorin toimijoita, farmareita ja firmoja.
Tansanian presidentillä ja hänen hallituksellaan on kunniahimoiset tavoitteet kasvattaa teollista tuotantoa merkittävästi ja nostaa maa keskitulotason maaksi. Energian hinnan romahdettua toiveet Tansanian valtavien meren alla sijaitsevien kaasuvarojen hyödyntämisestä ja tuloista ovat toistaiseksi haihtuneet ilmaan investoijien laitettua pillit pussiin.
On vaikea kuvitella, että Tansania lähtisi laajalti houkuttelemaan sellaista teollista tuotantoa, missä etenkin Aasia on kaikkein kilpailukykyisin. Mineraalit ja turismi ovat säilyneet Tansanian ulkomaan valuutan päälähteinä. Kun kiertelee maaseutua, niin huomaa valtaosan maasta oleva viljelemätöntä kaskiviljelyyn käytettyä pusikkoa. Istutusmetsille olisi silmänkantamattomasti tilaa.
Maata on ja työvoimaa
Tansanialla on afrikkalaisittain vahvat perinteet istutusmetsätaloudesta. Vaikka istutusmetsät vastaavat vain kahta prosenttia metsäalasta, ne ovat taloudellisesti metsätalouden ydintä kattaen puolet valtion saamista metsätuloista. Ne työllistävät kymmeniä tuhansia ihmisiä ja ovat olleet satojen kenttäsahureiden ja viiden paikallisen suuren metsäteollisuusyrityksen raakapuun lähde.
Metsä on ollut vuosikymmeniä Suomen keskeisiä toimintasektoreita Tansaniassa. Tuloksia on saatu, mutta myös kyseenalaistettu ja huokailtu, että eikö olisi jo aika tehdä jotakin innovatiivisempaa ja uudempaa metsäalallakin.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministerimme kävi Tansaniassa marraskuussa puhumassa alueellisessa lähetystön, Finnfundin ja paikallisen ministeriön järjestämässä metsäsektorin investointikonferenssissa. Keskeinen viesti sisältyy alla olevaan kuvaan:
Private Forestry Programme. Ennuste Tansanian istutusmetsien voimakkaasti kasvavasta puuntuotannosta
Tansanian kilpailukyky ei riitä?
Metsässä on paljon taloudellista potentiaalia, myös alueellisen kauppaan. Mutta metsätuotteissakin suurtuotannon edut ovat niin kiistattomat, että Afrikkaan tuodaan paperituotteita vielä vuosikymmeniä muista maanosista, joissa tuotanto on riskittömänpää ja kustannustehokkaampaa. Tämä on valitettava tosiasia Afrikan maiden kehittymisen kannalta. Tansanian tavaravienti kokonaisuudessaan on puolet tuonnin arvosta.
Tuonnin korvaaminen on jo hyvä saavutus
Hienona saavutuksena voidaan pitää jo sitä, että monien muiden metsätuotteiden, kuten sahatavaran, osalta pystytään hyödyntämään paremmin omia resursseja. Tässä on erinomainen sauma suomalaisillekin metsäalan toimijoille kehittää uusia tuotteita tansanialaisten kanssa.