Pitkiä päiviä. Polttavaa hellettä. Outoa kieltä. Käsittämättömiä viranomaisia. Epävarmuutta tulevasta. Uutisia kotipuolesta. Tätä kaikkea mahtuu nepalilaisen siirtotyöläisen elämään Persianlahden maissa. Tästä huolimatta miljoonat miehet ja monet naiset ovat valinneet siirtotyöläisyyden sen sijaan, että olisivat jääneet kotiin rapsuttamaan kivisiä peltoja tai istumaan pienen kioskin hyllyjen väliin.
Siirtotyöläisten saama palkka on suomalaisella mittapuulla katsottuna mitätön, mutta sitkeällä säästämisellä siitä riittää jotain lähetettäväksi kotiin Nepaliin. Pienistä puroista kasvaa iso virta. Neljän miljoonan siirtotyöläisen rahalähetysten arvo on yhteensä kuusi miljardia dollaria.
Tämä rahamäärä vastaa kolmannesta Nepalin bruttokansantuotteesta. Se on niin iso ja merkittävä määrä, että Nepalin talousasiantuntijat näkevät maan tulevaisuuden heilahtelevan siirtotyöläisyyden tahdissa.
Raha saatava poikimaan
Suuri virta dollareita ei vielä itsessään saa taloutta toimimaan. Rahat tulisi saada kiertoon luomaan uutta työtä.
Rahalähetyksiä käytetään kulutukseen enemmän kuin investointeihin ja siksi kulutuksen osuus kansantaloudesta on kasvanut. Tämä merkitsee usein kulutustavaroiden tuontia ja tuonnin lisääntymistä. Nepalin kauppatase on tästä syystä entistä tuontivoittoisempi.
Toinen merkittävä rahalähetysten käyttökohde on investoinnit maahan ja asuntoihin. Helpon rahan saatavuus näihin tarkoituksiin voi jossain alueilla johtaa hintojen kohoamiseen ja markkinakupliin.
Kolmas rahalähetysten käyttökohde on koulutus ja terveydenhuolto. Nämä investoinnit näkyvät positiivisina muutoksina sosiaalisen kehityksen indikaattoreissa.
Talousviisaat näkevät rahojen makuuttamisen pankkitileillä isoimpana ongelmana. He yrittävät kehittää keinoja välittää rahat tuottaviin investointeihin ja yrittäjyyteen. He ovat kehittäneet insentiivejä ja joukkovelkakirjoja – laihoin tuloksin. Nepalissa ostovoima on rajallinen ja kaiken tuotannollisen toiminnan aloittamiseen korkea kynnys. Rahaa on vaikea ohjata kaupallisiin investointeihin.
Vaikutukset kotimaassa
Siirtotyöläisistä yli 90 prosenttia on miehiä. Siirtotyöläisyys on vahvistanut naisten asemaa perheiden huoltajina miehen ollessa poissa. Naiset ovat saaneet entistä suuremman vallan käyttää rahaa kotona sekä yrittää hankkia muita tuloja.
Naiset ovat myös joutuneet kantamaan entistä suuremman osan perheen kotitöistä. Siirtotyöläisyys rasittaa perheiden sosiaalista kudosta monella tavalla ja aiheuttaa ristiriitoja sukupolvien välillä sekä avioeroja.
Kun neljännes työvoimasta on ulkomailla, se merkitsee, että paljon työtä jää tekemättä. Maatalous edistyy kituuttamalla, ja monella vuoristoisella alueella entistä enemmän peltoja on kesannolla tai metsitettynä. Maaseudun rakennuskanta on heikossa hapessa kuin rakennusmiehet ovat ulkomailla.
Tuoko kotimaahan palaavat vierastyöläiset mukanaan uutta virtaa? Valitettavasti suurin osa nepalilaisista siirtotyöläisistä omaa lähtiessään minimaalisen koulutuksen ja siksi he saavat vain yksinkertaista työtä. Palatessaan kotimaahan he eivät ole tietopankki eivätkä yrittäjyyden airuita.
Siirtotyöläisyyden tulevaisuus
Nepalin poliitikot ymmärtävät, että siirtotyöläisyyden lehmää ei voi lypsää loputtomasti. Siirtotyöläisyyden näkymät ovat heikentyneet maailmalla viime vuosien aikana.
Kun maailman kaikkien siirtotyöläisten rahalähetysten määrä on pitkään noussut 10-20 prosenttia vuodessa, on kasvu viimeisen kolmen vuoden aikana hiipunut viiden prosentin tasolle ja vuonna 2015 laskenut nollaan. Etelä-Aasiaan tehtyjen rahalähetysten kehitys on keskimäärin pari prosenttia maailman keskiarvoa korkeammalla.
Siirtotyöläisyyteen vaikuttaa ennen kaikkea työläisiä vastaanottavien maiden talousnäkymät. Keskeisissä Persianlahden maissa öljyn hinnan heikko kehitys on vaikuttanut maiden kykyyn ottaa vastaan työläisiä. Tämän kehityssuunnan odotetaan jatkuvan lähi vuosina. Myös Malesia on kiristänyt politiikkaa siirtotyöläisten hyväksymiseksi huomattavasti.
Nepalissa oli suuri maanjäristys huhtikuussa 2015. Sen jälkeisen kolmen kuukauden aikana siirtotyöläiset lähettivät entistä enemmän rahaa kotiin. Tämä trendi oli väliaikainen. Maanjäristyksen jälkeen osa potentiaalisista siirtotyöläisistä on jäänyt kotimaahan auttamaan perheitä jälleenrakennuksessa. Viimeisimmät tilastot rahalähetysten arvosta kertovat nollakasvusta tai pienestä vähenemisestä.
Suomi tukee Nepalin peruskoulutusta sekä naisten taloudellisen aseman parantamista. Siirtotyöläisten perheet tarvitsevat tukea elämäntilanteen hallintaan. Suomi tukee peruskoulutuksessa muun muassa työllistymistä edistävien elämäntaitojen koulutusta. Suomi tukee myös naisten yrittäjyyttä, mukaan lukien siirtotyöstä palaavien naisten työllistymistä.