Suomi on loppuvuoden Gender Champion Nepalissa

Suomesta tuli vastikään EU:n Gender Champion, kuten edustustomme Facebook-sivun seuraajat varmaan huomasivat. Teemaan liittyen vastaanotin EU Gender Champion -tehtävän EU:n delegaation päälliköltä Veronica Codylta 26. kesäkuuta pidetyssä kapulanvaihtotilaisuudessa. 

Rouva Shova Gautam kertoo, miten hänen elämänsä muuttui sen jälkeen, kun hän osallistui YK:n tasa-arvojärjestön AWEE-hankkeeseen. Koulutuksen myötä hänestä on tullut aktiivinen vaikuttaja paikallispolitiikassa. Kuva: Kati Bhose/UM

Gender Champion -kapulanvaihtotilaisuudessa Banepassa, Kathmandun ulkopuolella, oli läsnä merkittävä joukko Suomen UN Womenin kautta tukemia pienyrittäjänaisia. Heidän vahva viestinsä oli, että naisten aseman parantaminen ja voimaannuttaminen ei ole vain naisten vastuulla, vaan se on naisten ja miesten yhteinen asia.

Samoin painotettiin, että ilman naisten täysimittaista osallistumista Nepal ei saavuta kehitystavoitteitaan. Näihin oli helppo yhtyä.

EU:n Gender Championina suurlähetystömme tehtävänä on seuraavan puolen vuoden ajan edistää Nepalissa sukupuolten tasa-arvoa sekä naisten ja tyttöjen oikeuksia. Saamme vastata siitä, että nämä asiat ovat esillä kehityspolitiikasssa niin kumppanimaan hallituksen kuin muidenkin yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on, että kestävän kehityksen tavoite nro 5 eli sukupuolten tasa-arvo, huomioidaan kaikessa toiminnassa.

Suomen EU-puheenjohtajakauden kärkiteema Nepalissa on sukupuolten välinen tasa-arvo, naisten voimaannuttaminen sekä naisten ja tyttöjen oikeudet. Suurlähetystö järjestää eri yhteistyökumppaneiden kanssa aiheeseen liittyviä tapahtumia ja tiedotuskampanjoita koko pj-kautemme ajan.

Kiintiöillä mukaan päätöksentekoon

Nepalilla on pitkä historia ja kulttuuriperintö, jossa eriarvoistavilla rakenteilla (esimerkiksi jako kasteihin ja etnisiin ryhmiin, maantiede ja sukupuoliroolit ja -odotukset) on perinteisesti ja vielä nykyäänkin vahva rooli. Niinpä Nepalin sijoitus sukupuolten tasa-arvoa mittaavassa Gender Equality Indexissä ei ole kovin korkealla, vuonna 2017 Nepal oli sijalla 118.

Viime vuosina on kuitenkin otettu merkittäviä askeleita sukupuolten välisen tasa-arvon parantamiseksi. Tärkeä edistysaskel on Nepalin uusi, vuonna 2015 hyväksytty perustuslaki, jossa paikallishallinnon roolia vahvistettiin ja kunnat ja provinssit saivat omat vaaleilla valitut päätöksentekoelimensä. Tämä avasi vuoden 2017 vaaleissa – myös naisille varattujen kiintiöiden avittamina – noin 14 000 naiselle pääsyn mukaan paikallistason päätöksentekoon.

Pelkästään tällä on ollut selvä naisia voimaannuttava vaikutus erityisesti maaseudulla ja pienissä kaupungeissa, joissa naisten rooli ja näkyvyys julkisessa toiminnassa on ollut vähäisempää.

Lisäksi maaseudulla naiset ovat joutuneet ottamaan viime vuosina aiempaa enemmän vastuuta taloudenpidosta ja yhteisöistä, kun miljoonat työikäiset miehet ovat muuttaneet työn perässä ulkomaille.

Suomi on tukenut UN Womenin AWEE-hanketta, jossa syrjityt naiset saavat ammatti- ja yrittäjyyskoulutusta vaikutusmahdollisuuksiensa vahvistamiseksi. Kuva: Kati Bhose/UM

Nepal on myös sitoutunut kansainvälisten sopimusten kautta naisten aseman parantamiseen. Nepal on sitoutunut muun muassa CEDAW-sopimukseen sekä Beijingin ja Istanbulin toimintaohjelmien ja YK:n päätöslauselmien 1325 ja 1820 toteuttamiseen.

Suomi on tukenut 1325 päätöslauselman Nepalin kansallisen toimintaohjelman laatimista. Haasteina ovat kuitenkin edelleen muun muassa naisten ja miesten perinteiset roolikäsitykset, esteet naisten osallistumiselle työ- ja yrityselämään matalatuottoisen pienviljelyn ulkopuolella, naisille maksetun palkan ero miehiin verrattuna, naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta sekä esteet poliittiselle osallistumiselle (muun muassa resurssien puute) ja vaikutusvallalle.

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on ollut jo pitkään osa Suomen kehitysyhteistyön maaohjelmaa Nepalissa niin läpileikkaavasti kuin kohdennettuina hankkeinakin. Myös kansalaisjärjestötyön kautta asiaa on tuettu vahvasti.

Suomen vesihanke hyvänä esimerkkinä

Suomen ja EU:n yhdessä tukema Länsi-Nepalin vesihanke on hyvä esimerkki naisten ja tyttöjen elämään ja asemaan vaikuttavasta käytännön työstä. Projektin ja sen eri vaiheiden päättyessä vuonna 2022 yhteensä noin 300 000 naista ja tyttöä saadaan puhtaan juomaveden piiriin. Naisten ja erityisesti tyttöjen aikaa säästyy merkittävästi vedenkannon sijasta muihin tärkeisiin asioihin, kuten esimerkiksi opiskeluun. Terveys ja hygienia – mukaan lukien kuukautishygienia –  paranevat.

Vesijärjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta vastuullisissa käyttäjäkomiteoissa naisten osuus päättävistä tehtävistä on tällä hetkellä noin puolet. Tämä vahvistaa naisten roolia yhteisöjen päätöksenteossa. Projekti tukee myös monin tavoin naisten koulutusta ja osaamisen kasvattamista.

Perinteisenä kumppanina Suomelle on myös YK:n tasa-arvojärjestö UN Women, jonka Advancing Women’s Economic Empowerment (AWEE) ohjelmaa Suomi tukee. Ohjelmalla tuetetaan naisten taloudellista voimaannuttamista, työllistymistä ja yrittäjyyttä koulutuksella ja muilla keinoilla.

Hankkeen tuella on myös äskettäin valmistunut maan virkamiehille suunnattu koulutuspaketti opaskirjoineen liittyen tasa-arvoon ja gender-budjetointiin ja seurantaan. Samalla tuetaan UN Womenin tekemää tärkeää advocacy-työtä laajemminkin.

Nepalissa, kuten muuallakin tasa-arvotyö etenee askel kerrallaan. Suunta on kuitenkin oikea ja Suomen ja muiden kansainvälisten kumppaneiden tukea ja rohkaisua tarvitaan jatkossakin.

Vastaa