Päällimmäinen havainto neljän New Delhissä asutun viikon jälkeen on se, että kaupungissa kohtaavat monet todellisuudet. Intiaa kuvataan usein kontrastien maaksi, jossa elävät rinnakkain lukuisat kulttuurit, uskonnot ja kielet, kuten myös äärimmäinen köyhyys ja rikkaus.

Kuvaus sopii myös maailman toiseksi väkirikkaimpaan 27 miljoonan asukkaan metropoliin Delhiin. Kaupunkikuvassa vuorottelevat slummit ja muurein ympäröidyt talot. Kaduilla risteävät riksakuljettajat, duunarit, ylä- ja keskiluokan modernit ja koulutetut naiset, kastittomat katulapset, bisnesmiehet ja uskonnolliset gurut. Pääkaupungin menon ja meiningin sekaan mahtuu myös eläinkuntaa, liikennekaaosta ja ilmansaasteita.

Pohjois-Intian konservatiiviselle maaperälle sijoittuva Delhi ei ehkä ole yhtä liberaali ja dynaaminen kuin Intian eteläisemmät metropolit, mutta kaupungilla on ehdottomasti oma charminsa.

Arjen yllätyksiä

Ennen muuttoa minua kehotettiin varautumaan siihen, että asiat eivät välttämättä hoidu ihan pohjoismaalaisen toivomalla tavalla. On ollut hauskaa huomata, että jotkin asiat toimivat täällä suorastaan paremmin kuin koto-Suomessa.

Erityisen hienosti New Delhissä toimii erilaisten mobiilisovellusten varassa eläminen. Puhelimen sovellusten kautta saa tilattua ruokaa kaupungin lukuisista ravintoloista ja elintarvikkeita kauppakassihengessä. Toimitukset ovat nopeita ja ajallaan. Delhille ominaiseen kontrasti-tyyliin pizza saattaa ilmestyä ovelle joko polkupyörällä tai luksusautolla. Uber ja sen paikallinen versio Ola ovat helpoin, edullisin ja monien mukaan myös luotettavin tapa liikkua kaupungilla.

Niin uberkuskeja kuin ruokalähettejä riittää suurkaupungin tarpeisiin – siirtyyhän Intiassa joka kuukausi yli miljoona työikäistä nuorta työmarkkinoille.

Flora ja fauna

Vaikka kaupunki on yksi maailman saastuneimmista ja loppuvuoden saastepiikkiä odotetaan huolestunein mielin, on katukuva vehreä. Puut ja istutukset hallitsevat maisemaa, ja puistoja on paljon.

Kulkukoirat ovat tavallinen näky, pyhät lehmät eivät niinkään. Palmuoravat vaikuttavat yhtä monilukuisilta ja kiireisiltä kuin delhiläiset. Kaupungin taivaalla liitelee papukaijojen lisäksi myös haukkoja. Auringonlaskun aikaan taivasta hallitsevat valtavat hedelmälepakot, ja hyönteistorjuntaa hoitavat liskojoukot.

Yksi eläinlaji aiheuttaa varotoimenpiteitä eritoten näin monsuunikaudella. Malariaa ei New Delhissä esiinny, mutta denguekuumetta levittävien hyttysten suhteen on oltava varovainen. Rokotetta dengueta vastaan ei ole, joten hyttyskarkottimet ovat tiukasti kiinni pistorasioissa ja paikallista Offia kuluu pulloittain.

Neljä malariaa ja kaksi denguekuumetta kokenut kollega totesi, että hän potisi ehdottomasti mieluummin malarian kuin denguen, jos pitäisi valita. Oma denguelta suojautumiseni tehostui kummasti tämän tiedon jälkeen.

Liikenteen logiikka

Liikenneruuhkat ja liikenteen saasteet ovat tässä jättimäisessä kaupungissa ongelma. Yllättävää on, että liikenne ei muutaman päivän totuttelun jälkeen olekaan niin kaoottista ja vaarallista. Logiikka on se, että kaistoilla tai liikennemerkeillä ei ole niin väliä. Katu on yksi suuri tila. Sieltä mennään mistä päästään ja mahdutaan, välillä myös vastaantulevien kaistalla. Säännöt, tai niiden puute, ovat kaikille tuttuja. Äänitorvi on hyvä keino ilmoittaa, että täältä oltaisiin tulossa. Ja kas, homma toimii.

Uudeksi kotikaupungiksi New Delhi ei ole yhtään hullumpi. Samalla kun se toistaa tiettyjä Intiaan liittyviä stereotypioita, kumoaa se niistä vähintään yhtä monta.