”Itket kun saavut Intiaan ja itket kun lähdet täältä pois”. Tämä on vain yksi Intiaa kuvaavasta monesta sanonnasta. Vastikään saapuneet ihmettelevät likaisuutta, köyhyyttä, kuumuutta, melua, koiria, apinoita ja lehmiä jotka vain ilmestyvät jostakin eivätkä kuulu kenellekään. Samat ihmiset ihastuvat ruokaan, mausteisiin, tuoksuihin, väreihin, ihmisiin ja elämän sykkeeseen. Täällä ei voi välttää saamasta vaikutteita, hyvässä ja pahassa.

Kolme vuotta on ihmisen elämässä lyhyt aika eikä oikeuta tekemään objektiivista arviota juuri mistään. Subjektiiviselle arviolle ja henkilökohtaisten kokemusten tarkasteluun se riittää vallan hyvin.

Ensimmäisiä havaintojani Intiasta oli, että suomalainen käsitys maailman menosta on poikkeava. Intiassa ei ole mitenkään sanottua olla ajoissa, maksaa tuloveroa ja kunnioittaa toisten vapaa-aikaa. Suomalaiset häät ovat varsin koruton seremonia verrattuna intialaisiin häihin, joissa sadat ihmiset juhlivat kuin maailmanloppu olisi edessä.

Meille suomalaisille on vaikeaa käsittää, että aikuiset asuvat vanhempiensa kanssa samassa taloudessa. Tämä johtuu sekä toisenlaisesta perhekäsityksestä että sosiaalipolitiikan puutteesta. Eriarvoisuus pistää myös silmään; rikkaimmat kylpevät luksuksessa samalla kun köyhimmät asuvat siltojen alla. Intialaiset eivät ole kuitenkaan kateellisia, heille on luonnollista että ihmiset ovat syntyneet erilaisten tähtien alla.

Intialaiset ovat kovia tekemään töitä. Loma on lyhyt eikä työpäivän aikana lasketa minuutteja. Intialaiset ovat niin palvelualttiita, että suomalainen voi kokea sen tunkeilevaksi. Tehokkuus on toinen asia: Intiassa viisi ihmistä tekee saman työn kuin yksi Suomessa, riippumatta siitä onko kyseessä ravintola, pankki vai kenkäkauppa.

Intialaiset tuntevat Suomen yllättävän hyvin. Moni tietää, että Suomi on maailman onnellisin maa, että meillä on kylmää ja pimeää, että Suomi on rikas ja että opetuksen taso on huippuluokkaa. Näitä asioita olen kertonut erilaisissa tilaisuuksissa samalla kun ollaan otettu lukemattomia selfie-kuvia.

Moni ystävä ja sukulainen on kysynyt, mitä kaikkea olen nähnyt Intiassa. Tehtäväni Intiassa ei ole kuitenkaan ollut nähdä maata vaan edistää Suomen kansallisia intressejä ja raportoida Suomen kannalta merkittävistä ilmiöistä. Intia kiinnostaa Suomessa; suomalaisia yrityksiä on Intiassa jo yli sata. Etelä-Aasian jättiläisestä tulee pian maailman väkirikkain maa ja kohta tämän jälkeen maailman kolmanneksi suurin talous.

Mitä jään kaipaamaan? Jään kaipaamaan lämpöä ja ihmisvilinää, elämisen meininkiä. Minuun on tehnyt vaikutuksen intialaisten luontainen nöyryys elämää kohtaan, hengellisyys myös arjessa, vanhempien ja auktoriteettien kunnioittaminen. Jään kaipaamaan limesoodaa, mangoja ja tuk-tukeja. Salainen unelmani onkin olla päivän tuk-tuk-kuskina Delhissä. Mutta ennen kaikkea jään kaipaamaan sydämellisiä ja ystävällisiä intialaisia.