Saavuin monsuuninjälkeiseen vihreään Delhiin syyskuussa 2016 ja nyt, lähes kolme vuotta myöhemmin, on aika lähteä. Vanha, jo kulunutkin sanonta kuuluu ”The boy leaves India, but India does not leave the boy” – ja se pitää paikkansa.
Mitä kauemmin Intiassa asuu ja tekee töitä, sitä kiehtovammaksi ja mielenkiintoisemmaksi maa muuttuu. Opin nopeasti suhteuttamaan maan suuruutta ja monimuotoisuutta. Intian kokoista mannerta, missä on 29 osavaltiota ja seitsemän territoriota, ei voi omaksua yhtenä kokonaisuutena, vaan se pitää palastella. Jokainen osavaltio tarjoaa jotakin kiinnostavaa, oli sitten kyse liike-elämästä, kulttuurista tai matkailusta. Meille oli tärkeä löytää suomalaista osaamista ja innovaatiota tarvitsevat ”niche-markkinat”. Ja niitä on löytynyt niin etelästä, idästä, koillisesta kuin saariltakin.
Elefantteja ja vienninedistämismaratoneja
Intia on hyvin kilpailtu markkina, ja pääkaupunki Delhissä ovat läsnä lähes kaikki maailman maat ja keskeiset kansainväliset rahoituslaitokset. EU-maat yhdessä ovat Intian suurin ulkomainen investoija. Tähän mennessä kumulatiiviset investoinnit ovat lähes 82 mrd. USD. Kauppakumppaneistakin EU on suurin ja EU-maiden joukossa Suomi on kohtuullisilla keskisijoilla.
Kaupan ja talouden mahdollisuudet tulevat harvoin tykö, joten suomalaista osaamista ja maakuvaa täytyy tehdä tunnetuksi ahkerasti matkustamalla ja ihmisiä tapaamalla. Vuosien aikana on kertynyt tuhansia ja tuhansia lentomaileja ja maantiekilometrejä. Investointiseminaarit Kolkatassa, Delhissä, Lucknowssa, Mumbaissa ja Chennaissa ovat unohtumattomia kokemuksia, puhumattakaan tehdas- ja tuotantolaitosvierailuista milloin Maharastran osavaltion takamailla, milloin eteläisessä Tamil Nadussa.
Erään tuotantolaitoksen uutta tehdasrakennusta juhlistettiin värikkäin seremonioin, joiden huipennuksena halliin saapui upeasti koristeltu elefantti. Kuivankuuma iltapäivä Aurovillen kaupungissa, muutama kymmenen vuotta sitten perustetussa ”inhimillisyyden ja rauhan” tyyssijassa, oli sekin mieleenpainuva. Sieltäkin löytyi kiinnostusta Suomeen: millaiset uusiutuvan energian ratkaisut toimisivat vaativissa ilmasto-olosuhteissa parhaiten.
Intia pintaa syvemmältä
Intiaa pitää myös selittää, sillä maa ei ole sitä, miltä se pikavilkaisulla näyttää. Toki täällä on värikästä, meluisaa, pölyistä ja käärmeenlumoojiin törmää niin Delhin temppeleissä kuin tietulliasemalla matkalla pohjoiseen. Maasta löytyy britti-imperiumin jäänteitä, tuhatvuotisen kulttuurin monumentteja ja tietymättömiä taipaleita, joiden varrella tiikeri katsoo sinua, mutta sinä et näe tiikeriä.
Intia on maailman suurin demokratia, missä noin 900 miljoonaa äänioikeutettua kävi tänä keväänä äänestämässä kuusi viikkoa kestäneessä vaalitoimituksessa. Tulokset saatiin kolmen päivän kuluessa viimeisestä äänestyskierroksesta ja uuden hallituksen ministerit vannoivat virkavalan viikkoa myöhemmin.
Intian talous kasvaa yli 7 %:n vuosivauhtia, ja kuten IMF:n ekonomisti sanoo, talouden fundamentit ovat kohdallaan, tarvitaan vain rohkeutta ja oikeita politiikkaratkaisuja. Intian 350-miljoonainen keskiluokka kasvaa, kuluttaa, matkustaa ja asuu hyvin. IT-kaupungit näyttävät aivan samanlaisilta kuin missä päin maailmaa tahansa.
Tuttavapiirissä katsotaan samoja Netflix-sarjoja. Sorjonen puhuttaa myös täällä – ja luo tiettyä Suomi-kuvaa! Intia on maailman kolmanneksi suurin englanniksi lukeva maa, mikä näkyy myös kirjatarjonnassa. Bahrisonsin kirjakaupasta Delhin Khan Marketilta löytyvät myös Minna Lindgrenin, Laura Lindstedtin ja Sofi Oksasen kirjat. Jaipurin kirjallisuusfestivaali on maailman suurin alallaan – ja mieleenpainuva, syvälle luotaava kulttuuripläjäys, joka on koettava ainakin kerran, mieluiten useammin.
Muutama harmaa hius, mutta päivääkään en vaihtaisi
Intia on muuttunut kolmen vuoden aikana. Kehityksessä on mukana ripaus arroganssia – olemme iso – ja itsetietoisuutta, protektionismia sekä valikoivuutta, mutta samaan aikaan Intian läsnäolo maailmalla kasvaa. Intia on ylpeä menneisyydestään, mutta katsoo myös luottavaisesti tulevaisuuteen. Maan iso voimavara on sen monimuotoisuudessa mitä tulee kieleen, kulttuuriin ja uskontoon. Tästä voimavarasta on pidettävä kiinni.
Saavuin Intiaan ehkä hieman epäillen. Uutiset huonosta ilmanlaadusta, epätasa-arvosta, yhteiskunnallisista levottomuuksista, vatsataudeista, denguekuumeesta, chikungunyasta ja kaoottisesta liikenteestä hermostuttivat. Epäilyttävien asioiden lista vaikutti turhan pitkältä. Lähden täältä klassisesti noin tuhat kokemusta rikkaampana ja hyvissä voimissa. Hiukset tosin harmaantuivat, mutta on siinä ikääkin mukana. Uskon Intian muutokseen.
