Afrikan öljyjättiläinen uskoo maatalouteen ja digitalisaatioon

Nigerian taloudessa ei nyt näytä hyvältä. Maa on siirtymässä jo toiseen taantumaan neljän vuoden sisään. Korona kurittaa rankasti öljystä täysin riippuvaisen Nigerian taloutta.

Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä Nigerian talous oli vielä hienoisessa kasvussa, mutta toisella neljänneksellä talouskasvu kääntyi jo miinusmerkkiseksi. Talouden näkymät synkkenevät vuoden loppua kohti mentäessä.

Öljyrikas Nigeria tuo käytännössä kaiken polttoaineen ulkomailta. Kuva: Tarvo Nieminen
Öljyrikas Nigeria tuo käytännössä kaiken polttoaineen ulkomailta. Kuva: Tarvo Nieminen

Nigerian on uudistettava talouttaan

Keväällä 2020 öljyn hinta painui ennätyksellisen alas. Nigerian budjetti perustuu sille, että öljyn hinta olisi vähintään 57 USD tynnyriltä. Kevään pohjahinnoista on nyt noustu tasolle 40 USD,  eikä yleisesti uskota öljyn hinnan nousevan merkittävästi pitkällä aikavälillä. Öljyn osuus Nigerian vientituloista on 86 prosenttia.

Nigerian on jollakin konstilla onnistuttava uudistamaan talouttaan. Mineraalirikas maa, joka on Afrikan suurin öljyn- ja kaasuntuottaja, kaipaa uusia tulonlähteitä. Nigerian tuotantosektoria vaivaavat heikko infrastruktuuri, sähköpula, alhainen tuottavuus, heikko osaaminen, rahoituksen puute ja talouden huono kilpailukyky. Rohkealla politiikalla voitaisiin luoda investointimahdollisuuksia ja lähteä uudistamisen tielle. Mikäli taloutta ei saada muutettua vähemmän öljystä riippuvaiseksi, tulee köyhyys lisääntymään.

Työttömyys kasvaa – maataloudesta lisää työpaikkoja?

Työttömyys on kasvussa. Vuoden 2018 lopussa Nigerian työttömyysaste oli 23 %,  ja tämän vuoden loppuun mennessä arvio työttömyysasteesta on 34 %. Maan väestö on nuorta. Työttömyys iskee pahasti 15‒34 vuotiaisiin, joista lähes 15 miljoonaa on työttömänä. Työllisten keskuudessa vajaatyöllisyys on niin ikään kasvussa.

Nigeriassa on valmisteltu mittava suunnitelma (Nigerian Economic Sustainability Plan, NESP), jolla maan talouden toivotaan toipuvan koronan vaikutuksista. Suunnitelma jakautuu kolmeen pilariin: reaalitalouden toimenpiteet, raha- ja talouspoliittiset toimet sekä suunnitelman toimeenpano.

NESP-suunnitelmassa uskotaan maataloudessa pystyttävän luomaan nopeastikin valtava määrä uusia työpaikkoja. Viljelysalaa kasvatetaan, maaseudun infrastruktuuria rakennetaan ja rahoitusmahdollisuuksia parannetaan. Kehittämisen kohteena on koko arvoketju pellolta pöytään. Nigeriassa maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on yli 20 prosenttia ja se on suurin talouden ala.

Maataloutta kehittämällä pyritään saamaan miljoonia työpaikkoja. Nuoria innostetaan maanviljelyn pariin. Älykkäästä maataloudesta puhutaan Nigeriassakin. Maatalouden kehityksen vauhdittamiseksi kaivataan digitalisaatiota, joka edellyttää nopeita tietoliikenneyhteyksiä, uutta tekniikkaa ja alustateknologioita.

Maataloustuotteita myynnissä torilla Abujassa. Kuva: Tarvo Nieminen
Maataloustuotteita myynnissä torilla Abujassa. Kuva: Tarvo Nieminen

Digitalous kasvaa Nigeriassa

Digitalous kasvaa Nigeriassa. Laajakaistayhteyksien kattavuutta parannetaan koko maassa ja edistetään teknologisten keskittymien syntymistä. Digitalisaatiota lisätään niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin prosesseissa. Saavutettavuutta ja digitaitoja parantamalla avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Nigeria on valmistellut kansallisen digistrategian vuosille 2020‒2030.

Suomalaisosaamista Nigerian markkinoille

Vaikka korona lyökin nyt lujaa, niin Afrikan suurin talous ei siihen kaadu. Suomalaisyrityksillä on osaamista, jota tarjota Nigerian markkinoille. Suomalaisella digisosaamisella on annettavaa monella sektorilla. Terveysteknologia, energiasektori, maatalous, elintarviketeollisuus, koulutusala, kiertotalous ja infrastruktuurin kehittäminen kaipaavat toimivia ratkaisuja. Nyt olisi hyvä katsoa Nigerian talousvaikeuksien ja koronan taakse, ja muuttaa siellä päilyvät bisneskangastukset todellisuudeksi.

 

 

Leave a Reply