Naisten oikeudet yhteistyön keskiössä Tunisiassa vuonna 2021

Vuoden 2022 alun kunniaksi Suomen suurlähetystön paikallisen yhteistyön määrärahan (PYM) koordinaattori kirjoittaa ajatuksiaan viime vuoden työstään ja uusista PYM-hankkeista.

Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on tärkeä elementti Suomen ja Tunisian välisen yhteistyössä, jota tehdään niin kriisinhallinnassa ja väkivallan vastustamisessa kuin koulutuksessakin. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan häirinnän estämisestä on tullut minulle läheinen teema, huolimatta Tunisian tasa-arvon edistysaskelista.

Nuorille netin käyttäjille on useimmiten selvää miten netiketti ja internetissä käyttäytyminen tapahtuu. Koronapandemia on osoittanut kuinka online-häirintä sosiaalisessa mediassa leviää. Somealustat kehittyvät ja niitä syntyy jatkuvasti lisää, samalla käyttäjien taidot sekä alustojen hyödyntäminen muuttuvat niin Suomessa kuin Tunisiassa.

Tunisiassa paikallisen yhteistyön määrärahalla tehdään tutkimusta verkkoväkivallasta, jotta naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa häirintää ymmärrettäisiin paremmin. Suurlähettiläs Pekka Hukka,  WeYouth Organization-järjestön Oussema Chaabouni ja Article 19 MENA -järjestön Tunisian maajohtaja Saloua Oueslati. Kuva: Laura Saarinen
Tutkimalla verkkoväkivaltaa pyritään ymmärtämään naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa häirintää. Suurlähettiläs Pekka Hukka,  WeYouth Organization-järjestön Oussema Chaabouni ja Article 19 MENA -järjestön Tunisian maajohtaja Saloua Oueslati. Kuva: Laura Saarinen

Tunisiassa sosiaalisen median ja erityisesti Facebookin rooli mm. vuoden 2011 arabikeväänä oli yhteiskunnallisesti suuri. Puolentoista vuoden kokemuksella olen yllättynyt siitä, kuinka paljon täällä käytetään Facebookia, siinä missä monet suomalaiset ovat siirtyneet Snapchattiin, Instagramiin ja lukemattomille alustoille, joita en edes tunne. Facebookia käytti vuonna 2019 yli 66 % tunisialaisista – myös lukutaidottomia – enkä usko, että määrä ainakaan vähenee. Siellä on presidentin virallinen tiedotus, ja siellä ilmoitetaan työpaikoista, parhaista juhlista, mielenosoituksista sekä avaudutaan omista ajatuksista.

Murheelliseksi Tunisiassa ja muuallakin asian tekee internetin vastuuton tai jopa tarkoituksellinen käyttö maalittamiseen, seksuaalisävytteiseen kommentointiin ja muuhun kiusaamiseen.  Nämä voivat aiheuttaa uhrille pitkäaikaisia kolhuja ja jopa mielenterveyden häiriöitä. Taloudelliselta kannaltakin ajateltuna on harmillista, jos nuoria ihmisiä tästä syystä syrjäytyy ja joutuu yhteiskunnan ulkopuolelle. Tunisiassa ei ole samanlaisia psykososiaalisen tuen mahdollisuuksia kuin vaikkapa Suomessa.

Paikallisen yhteistyön määrärahan projektit pureutuvat ajankohtaiseen aiheeseen

Muutama vuosi sitten Suomi tuki PYM-rahoituksella turvatalojen perustamista. Nyt suurlähetystö päätti kohdistaa tukea kahdelle projektille, jotka paneutuvat verkossa tapahtuvaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan häirintään. Projektit tavoittelevat yhteistyössä naisaktivistien sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa yhtäältä ongelman tiedostamista ja toisaalta laadullisia, koko maan kattavia tutkimuksia, jotka selvittävät ilmiön laajuutta Tunisiassa.

Pienellä määrärahalla toivotaan suurta vaikutusta

Tutkimusten tarpeellisuutta perustellaan sillä, että verkkoväkivalta on yksi väkivallan ja häirinnän muoto, jolla voi kontrolloida, eristää ystävistä sekä tarkastella applikaatioiden kautta uhrin sijaintia.  Tunisiassa tutkimusta digitaalisten alustojen häirinnästä ei juuri ole. Tutkimusten avulla saadaan siis lisätietoa, joka mahdollistaa häirintää estävien toimenpiteiden suunnittelua. Monet nuorten vanhemmat tai opettajat eivät välttämättä havaitse ongelmia ja ole siten valmiita puuttumaan oppilaiden nettikäytökseen. Itse mietin olisiko suomalaisopettajilla tässä maailmalle annettavaa? Suomalainen koulutus on teema, jonka tunisialaisetkin mainitsevat usein Suomesta puhuttaessa.

PYM-hankkeet liittyvät Suomen aktiivisuuteen 5G-verkkoturvallisuudessa ja tukevat Suomen ja Tunisian yhteistä puheenjohtajuutta Generation Equality -prosessin teknologiaryhmässä.