Loppiainen on talven juhlasesongin loppu. Yksinkertainen arkiruoka palaa nyt takaisin ruokapöytään. Tuoksuvat keitot, mehevät padat ja kevyet uuniruoat ovat tämän kauden ruokia. Mitä tulee liharuokiin, valitaan annoksiin yksinkertaisempia ja halvempia lihoja. Elämme niin sanottuja härkäviikkoja, jotka kestävät laskiaistiistaihin asti.

Tämän kauden herkkuihin kuuluvat made, mäti ja blinit, unohtamatta Runebergintorttuja 5. helmikuuta. Myöskään hienoja, herkullisia ja terveellisiä juureksia ei saa unohtaa. Juurekset kuuluvat ruokakulttuuriimme, ja ovat arkiruokamme ytimessä, sillä ilman niitä ruoasta tulee melkeinpä hieman mitäänsanomatonta.

Haluaisin ehdottaa, että nauttisimme kaikista erilaisista ja hyvistä juureksista, joita meille on suotu käytettäväksi vuoden ympäri. Valitettavasti osa näistä juureksista jää liian usein huomioimatta ja yksi jos toinenkin nyrpistynyt nenä on jättänyt ne väliin. Mieti esimerkiksi lanttua, joka on paras maustaja niinkin yksinkertaisessa ruoassa kuin vihanneskeitossa, tai vaikkapa mehevässä padassa. Lisukkeeksi ei aina nimittäin tarvitse ajatella lihaa tai kalaa.

Porkkana, palsternakka, juuripersilja, lanttu, sipuli ja punajuuri ovat värikkään juuresriemun pääosassa ja raaka-aineita, joita meidän tulee opetella suvaitsemaan kattavammin kuin vain pakollisina lisinä lautasella.

Mieti hyvin keitettyjä punajuuria, väriltään tummanpunaisia ja maultaan tyypillisen maanläheisiä, pilkottuina uuninkestävällä tarjoiluastialla ja niiden päällä runsas pala vuohenjuustoa sekä muutama pisara hyvää rypsiöljyä, höysteenä ripaus suolaa ja revittyä piparjuurta. Tämä on ruokaa, joka saa makuhermot hereille ja kielen tekemään spagaatin.

Kukapa ei olisi joskus sanonut, että kasvisruoka on tylsää ja yksitoikkoista, taikka kuten joku on esittänyt, ”pupunruokaa”. Oikeasti se voi olla sekä hyvää että täyttävää kuin myös kiinnostavaa ja houkuttelevaa. Hyvä on, emme syö aina vain kasvisruokaa, mutta joskus ei ollenkaan haittaisi korvata kokonainen ateria pelkällä kasvisvaihtoehdolla.

Itse olen harras kaikkisyöjä ja tykkään kaloista, linnuista, riistasta, lihasta ja kaikesta siltä väliltä. Minulla on yleensä ollut ”vihreät” lisukkeena. Mutta asian ei tarvitsisi olla näin, vaan voimme omistaa koko ruokailun kasvisten huomioimiseen.

Tässä minun kasvissatsaukseni:

Juurespata neljälle

2 kpl porkkanoita

1 punainen sipuli

1 punainen chili

2 kpl pieniä tuoreita punajuuria

1-2 kpl perunoita

2-3 kpl valkosipulinkynsiä (tai 2 rkl karhunlaukkatahnaa)

200 g valkoisia papuja

3 dl kasvislientä

½ l valkoviiniä

2 rkl tomaattipyreetä

½ dl hyvää rypsiöljyä

suolaa ja pippuria

 

1. Kuori kaikki juurekset ja leikkaa ne pieniksi kuutioiksi. Chili hienonnetaan. Ruskista juurekset rypsiöljyssä sopivassa padassa, purista mukaan valkosipuli ja lisää tomaattipyree ja chili. Sekoita huolellisesti.
2. Kaadan sekaan kasvisliemi ja viini. Anna kiehua pienellä teholla, kunnes juurekset tuntuvat pehmeiltä. Kun juurekset ovat pehmeitä, lisää sekaan valkoiset pavut, suola sekä pippuri, ja maista.
3. Tarjoa vihannespata esimerkiksi juustopötköjen kanssa tai vaikkapa pohjoisten vehnäsuurimoiden kanssa tavallisen riisin sijaan.

Juustopötköt

1-2 levyä voitaikinaa (yksi levy riittää 4 pötkölle)

2 rkl revittyä juustoa (valitse sellainen, mikä mielestäsi maistuu parhaalta)

1 muna

Anna voitaikinalevyjen pehmetä kunnolla keittiössä. Jaa ne sen jälkeen neljään osaan pituussuunnassa. Ota sitten kiinni molemmista päistä taikinasuikaletta ja kierrä päitä eri suuntiin niin että taikinasta tulee vähän niin kuin korkkiruuvi. Toista sama kaikille suikaleille, laita ne pellille ja sudi päälle vispattu muna. Ripottele jokaisen pötkön päälle juustoa. Paista uunissa 200 asteessa noin 5-7 minuuttia.

Rotgrönsakernas tivoli och vegetariskt alternativ

Trettondagen är avslutningen på vinterns festsäsong.  Nu är det den enkla vardagsmaten som åter intar platsen vid matbordet. Doftande soppor, mustiga grytor och lätta ugnsrätter är den här periodens mat och när det gäller kötträtter väljer man tillreda rätterna på det enklare och billigare köttstycken. Vi är inne i de så kallade oxveckorna som varar ända till fettisdagen.

Till den här säsongens delikatesser hör bland annat lake, fiskrom, blinier och för att inte tala om Runebergstårtan den 5 februari.  Så skall vi inte heller glömma våra fina och goda samt hälsosamma rotgrönsaker, de tillhör vår matkultur och är så att säga essensen i vår vardagsmat och utan dem blir nog maten lite fadd.

Jag skulle villa föreslå att man nu använder sig av alla de olika och goda rotfrukter vi är så lyckligt lottade att ha tillgång till under hela året, tyvärr har en del av dessa rotgrönsaker allt för ofta blivit nonchalerade och en och annan rynkad näsa har passerat dem. Tänk på kålroten som den bästa smaksättaren för en så enkel sak som en grönsakssoppa, eller i en mustig rotsaksgryta, det är nämligen så att man behöver inte alltid tänka kött eller fisk i tillägg.

Moroten, palsternackan, persiljeroten, kålroten, löken och rödbetan är den färgglada rotsakstivolins huvudaktörer och råvaror vi måste lära oss att acceptera mera ingående och inte bara som några måsten på en tallrik.

Tänk dig några välkokta rödbetor, djupröda i sin färg och med den där karakteristiska jordnära smaken, uppskivade på ett eldfast fat och över rödbetsskivorna en ordentlig bit getost stänkt med några droppar god rypsolja blandad med lite salt och riven pepparrot, det här är mat som sätter smaklökarna i gång och får tungan att gå i spagat.

Och vem har sagt att vegetariskt är trist och enformigt eller som någon uttryckt det ”kaninmat”, då det faktiskt kan vara både gott och mättande dessutom intressant och lockande. Ok då, vi äter inte ofta bara vegetariskt men ibland skadar det inte alls att avsätta en hel måltid på bara vegetariska alternativ.

Jag är själv en hängiven allätare och tycker om både fisk, fågel, vilt, kött och allt där emellan och då har jag allt som oftast haft ”det gröna” som ett tilltugg. Men det behöver inte vara så, vi kan också ägna hela måltiden till att uppmärksamma det vegetariska.

Här får ni mitt vegetariska bidrag:

 

Vegetarisk rotsaksgryta för 4 personer

2 st morötter

1 röd lök

1 st röd chili

2 st små färska rödbetor

1-2 potatisar

2-3 st vitlöksklyftor (eller 2 msk ramslökspasta)

200 g vita bönor

3 dl grönsaksfond

½ l vitvin

2 msk tomatpuré

½ dl god rypsolja

salt och peppar

 

1: Skala alla rotfrukter och skär dem i små tärningar. Chilin finhackas. Bryn rotsakerna i rypsolja i en lämplig gryta, pressa i vitlöken och tillsätt tomatpurén och chilin, rör om ordentligt.

2: Häll i grönsaksfonden och vinet och låt det småputtra tills rotsakerna känns mjuka då tillsätter du de vita bönorna, salta och peppra samt smaka av.

3: Servera grönsaksgrytan med t.ex. ostbågar eller varför inte med nordiskt mat-vete i stället för vanligt ris.

 

Ostbågar

1-2 plattor smördeg ( en platta räcker till 4 bågar)

2 msk riven ost ( ta den ost du själv anser smaka bäst)

1 st ägg

Låt smördegsplattorna tina upp ordentligt på köksbänken, skär dem därefter i längdgående riktning i fyra delar. Ta tag i var ända på smördegsstrimlan och vrid ändorna i varsin riktning så att det blir som en korkskruv,  gör likadant med alla dina förberedda smördegsstrimlor, lägg dem på plåt och pensla med det uppvispade ägget och strö därefter över osten på varje ”båge”. Grädda i ugnen på 200 graders värme i ungefär 5-7 minuter.

 

Christian Tikkanen