Norjalaiset jouluperinteet herättävät tunteita

Suomessa ja Norjassa juhlitaan joulua melko samankaltaisin menoin. Pintaa hieman rapsuttamalla löytyy kuitenkin eroja, erityisesti joulun ruokapöydästä. Myös rakkaimmat joululaulut tuovat esiin joitakin perustavaa laatua olevia eroavaisuuksia kansojemme välillä. Nyt kun kymmenen vuoden tauon jälkeen on matkustusrajoitusten vuoksi luvassa jälleen norjalainen joulu, on aika kurkistaa norjalaisiin jouluperinteisiin.

Joulutunnelmaa Nord-Østerdalenissa Norjassa.

Ribbe vai pinnekjøtt?

Norjalaisten jouluruokaperinteet ovat tiiviisti sidoksissa kotiseutuun. Länsinorjalaiset vannovat ”pinnekjøttin” eli tikkulihan nimeen. Kyseessä on voimakkaasti suolattu, kuivattu ja usein savustettu lampaankylki luineen, jota pitää ennen höyryttämistä liottaa vedessä noin 12 tuntia. Tikkuliha on saanut nimensä tikuista, jotka asetetaan kattilan pohjalle höyrystämistä varten. Käsitykseni mukaan pinnekjøttia joko rakastetaan tai vihataan. Itselleni nenään leijuva lampaan tuoksu ei tuo varsinaisesti joulutunnelmaa, mutta länsinorjalaisille ystävilleni joulu ei ole joulu ilman pinnekjøttiä.  Hieman suomalaista vivahdetta on pinnekjøttin kanssa nautittavassa lanttumuhennoksessa, eli kålrabistappessa.

Pinnekjøtt tarjoillaan usein Vossakorv-makkaran kanssa. Kuva: Matprat

Itänorjalaisten jouluperinteisiin kuuluva ribbe valmistetaan puolestaan possunkyljestä, joka laitetaan nahkoineen päivineen uuniin ja annetaan pinnan paistua rapeaksi. Monen joulun suurin jännityshetki on, tuleeko ribbestä rapea vai ei.  Useasta slow tv -lähetyksestä tunnettu Norjan yleisradio NRK on lähettänyt livenä myös ribben valmistamista ja paistamista seitsemän tunnin ajan ohjelmassa ”Ribbe – grad for grad”. Ribbestä uunissa valunut rasva voidaan hyödyntää esimerkiksi lipeäkalan kastikkeena. Lipeäkala on tuttu myös suomalaisille. Sen alkuperästä kulkee Norjassa niin monta erilaista tarinaa, ettei varmuutta siitä ole, miksi kuivattua kalaa aikanaan ruvettiin valmistamaan yhdessä lipeän kanssa.

Viime vuonna ribbe onnistui taas ja kuori oli rapea.

Joulu on kompromissien aikaa

Joulupöydän antimien onnistunut valmistaminen on tuttu stressin aihe myös monelle suomalaiselle. Norjassa pikantin vivahteen aiheeseen antaa maan toiselta puolelta kotoisin oleva puoliso. Moni länsinorjalainen ei voi kuvitellakaan syövänsä raskasta ribbeä jouluna, kun taas itänorjalaiselle ei tule joulu pinnekjøttiä järsiessä. Kompromissina saattaa olla yhden jouluaterian valmistaminen jouluaattona ja toisen joulupäivänä. Jos tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, voi pahimmassa tapauksessa turvautua norjalaisen perunalastuvalmistajan ribben tai pinnekjøttin makuisiin sipseihin.

Maistuisiko joulusipsit? Kuvakaappaus Sørlandschipsin Facebook-sivuilta.

Helpommin ratkaistavissa oleva joulukiista on oikea joululimsan väri. Norjassa myydään sekä punaista että ruskeaa joululimsaa ”julebrus”, mikä herättää vahvoja tunteita puolesta ja vastaan kuten muutkin jouluperinteet. Näitä voi kuitenkin jokainen yhdistellä joulupöydässä makunsa mukaan. Lehdissä on joka joulu useita kattavia testejä, joiden perusteella voi valita suosikkinsa.

Julebrus-testi Dagens Næringslivissä. Kuvakaappaus: DN

Mehuvalmistaja Fun Light lanseerasi marraskuussa joululimsan makuisen mehun, joka myytiin nopeasti loppuun. Nyt tätä joululimun makuista harvinaista herkkua voi ostaa Norjan tori.fi eli finn.no:sta noin sadalla eurolla per pullo.

Joulun tv- ja lauluperinteet poikkeavat Suomesta

Kun Suomessa joulun tv-tarjontaan kuuluu olennaisena osana Lumiukko, on Norjan vastaava jouluperinne tšekkiläisfilmi Tuhkimo ja kolme pähkinää vuodelta 1973. Suosituimmat joululaulut myös poikkeavat toisistaan tavalla, joka ehkä jossain määrin heijastelee kansanluonteemme eroja. Ikivihreät Sylvian joululaulu ja Varpunen jouluaamuna saavat suomalaisen herkistymään joulun viettoon. Suomessa joulua viettävät norjalaiset saattavat sen sijaan ihmetellä hautajaistunnelmaa iloisina joulunpyhinä. Norjalaislauluissa on huomattavasti enemmän mukana heissan, hoppsan ja trallalallalaata.

Hallitus höllentää rajoituksia jouluksi

Kenties ankean korona-ajan vuoksi ihmiset ovat aloittaneet joulunvieton entistä aikaisemmin. Talojen pihoihin on ilmestynyt jouluvaloja marraskuun puolivälistä lähtien, jouluradio aloitti lähetyksensä jo syyskuussa ja jouluun erikoistuneet Facebook-ryhmät ovat saaneet ennätysmäärän uusia jäseniä.

Norjassa on toistaiseksi voimassa tiukat matkustus- ja tapaamisrajoitukset. Hallitus kuitenkin ilmoitti, että joulunpyhinä saa tavata hieman enemmän ihmisiä. Tiedotustilaisuudessa terveysministeri muistutti, että etäisyyksiä on edelleen pidettävä, eikä joulupukki saa tänä jouluna antaa äidille suukkoa.

Hallituksen jouluneuvot. Kuva: Helse-og omsorgsdepartementet.

Samalla pääministeri Erna Solberg kertoi Joulupukin lähtevän matkaan Pohjoisnavalta, jota Norjan matkustusrajoitukset eivät koske. Norjalaisia pitänee muistuttaa, että itse asiassa Joulupukki poroineen matkustaa Suomen Lapista jakamaan lahjoja. Joulupukki on Ulkoministeriön tiedotteen mukaan jo saanut koko maailman kattavan poikkeusluvan matkalleen. Hyvää joulun odotusta!